Muita jotka eivät voisi alkaa mihinkään uusperhe-kuvioihin?

Jos ero tulee, niin pysyttelen kyllä " lapsellisista" miehistä kaukana.

ketään jakamaan arkea, parhaiten koen pärjääväni yksin. Nyt mulla kyllä on perhe ja mies, mutta jos miehen syystä tai toisesta menettäisin, niin uutta en ottaisi perheenjäseneksi, ainakaan ennen kuin lapset olisivat omillaan.

Jotain vikaahan ihmisessä täytyy olla, jos ei perhe-elämä onnistunut ensimmäisellä kerralla.

mutta nyt oma tilanne on muuttumassa niin paljon että täytyy miettiä asiaa uudestaan!

On niin pahat kokemukset miehen kautta. Hänen isänsä nykyinen vaimo on kaikessa miestäni vastaan ja yrittää keplotella kaiken edullisesti omille lapsilleen. Ovat suoraan Tuhkimosta. Nyt kun isän sairaus on pitkällä, tämä on käynyt selvemmäksi. Vaimo halusi väkisin vaihtaa asunnon kalliimpaan jotta mieheni ei varmasti saisi mitään isän kuollessa. Ja kuitenkin, mieheni on ainoa joka isän voinnista oikeasti välittää.

kauheat ajatukset teillä on. Itse olen ikionnellinen uusperheessä, eikä meidän elämä eroa mitenkään ydinperheellisten elämästä. Harva edes tietää, että olemme uusperhe.

Never say never...

Nimittäin aika usein käy niin että lopulta löytää itsensä tilanteesta johon ei ikinä uskonut joutuvansa.



Itse en uusperhekuviossa elä (vielä), mutta harkinnassa ja mietinnässä se kyllä on. Meillä on lapsia ja harkitsen eroa nykyisestä miehestäni koska hän ei pysty tyydyttämään minua seksuaalisesti, muuten elämä kyllä sujuisi hänen kanssaan kohtuullisesti mutta en halua elää loppuikääni selibaatissa.



Suoraan sanottuna en voisi kuvitellakaan ottavani LAPSETONTA miestä tulevaisuudessa. Ihan vain siksi että lapseton ihminen ei ymmärtäisi niitä realiteetteja mitä lapset tuovat tullessaan. Haluaisin pikemminkin suhteen jossa meillä molemmilla on lapsia ja yhteisiä ei välttämättä enää hankittaisi. Lapsellinen mies ymmärtäisi sen että lapset menevät aina edelle ja ovat tärkeintä ja aikuisten suhteet tulevat vasta sen jälkeen. Voisin myös kuvitella että lapsellinen ymmärtäisi paremmin lasten tasapuolisen kohtelun merkityksen, sen että exään on pakko pitää yhteyttä jne.

Vierailija:

Jotain vikaahan ihmisessä täytyy olla, jos ei perhe-elämä onnistunut ensimmäisellä kerralla.

Viimeistään toisella kierroksella on aika tajuta, että lapset eivät saa mennä AINA edelle, jos ylipäätään haluaa elää aikuisen kumppanin kanssa.

meillä on esikoinen 18-vuotias, joten ei tässä nyt kovin ole liitto rakoillut.

Luulen että ymmärrämme vähän eri tavalla sen, mitä tarkoittaa että " lapset menevät aina edelle" koska mielestäni pitäisi olla kaikille vanhemmille itsestäänselvä asia että lasten etu menee aina edelle.



Se ei tietenkään tarkoita sitä että lapset saisivat kaiken haluamansa tai että vanhemmilla ei saisi olla mitään muuta elämään kuin lapset - päinvastoin, eihän se ole lasten etu että vanhemmat " uhraavat" itsensä heidän takiaan ja leikkivät marttyyria tms.



Mutta edelleenkin olen sitä mieltä että lasten edun pitää mennä edelle jotakuinkin kaikesta muusta.



15

kuvitella uutta miestä ilman lapsia. Tietysti olisi paras tilanne, että lapset olisivat jo aikuisia tai ainakin vanhoja. Mä olen kanssa sitä mieltä, että lapseton mies ei voi käsittää lapsiperheen arkea.