Mikähän tota meidän poikaa vaivaa kun toisinaan ei syö juuri mitään

On jo pidemmän aikaa ollut tuollainen. Harvoin sanoo että on nälkä.

Tuttavaperhe on kauheassa kierteessä: ruokapöydässä vahditaan ja kyylätään lapsen syömistä ja mietitään jo etukäteen, että " mitenköhän se siellä ja sielläkin sitten syö" . Lapsen kuullen! Lopputulos on se, että lapsi temppuilee ja narisee pöydässä jatkuvasti, ja vanhemmat taas tuputtavat, maanittelevat ja kiristävät ja stressaavat. Ihan suotta.



Tosiasia on, että yksikään normaali lapsi ei itseään nälkään tapa. Voit houkutella maistamaan pari lusikallista lisää, mutta jos ei maistu, anna olla ja katso asiaa sitten seuraavalla aterialla. Ahdistumalla ja ahdistamalla lasta et voita mitään, paitsi syömishäiriön.