Tarvitseeko ekaluokkalainen harrastuksia?

ja jos ei tekijälleen mieluista on surkeaa touhua sanon näin sivusta seuranneena.

Illat leikkii pikkuveljen kanssa autoilla, piirtää, lukee, rakentelee legomonstereita. Pikkukakkosen katsoon no 4 x vko, pleikkaria pelaa noin 1 h/ vko.

Vanhemmat miettii et pitääkö lapsen harrastaa?

Lisäksi vielä uimakouluun. Varmaan joku näistä on pakko karsia.

Kun ollaan kotona, kello on puoli viisi, teen ruuan, sillä välillä lapset leikkivät keskenään, sitten tulee isä kotiin ja syödään. Parin tunnin päästä onkin jo aika alkaa iltavalmistelut. Siis pari tuntia perheen yhteistä aikaa, aina löytyy tekemistä, lapset eivät ehdi pitkästymään. Pitääkö illat kuitenkin rikkoa harrastuksilla?



ap

Koulun jälkeen syö välipalan, tekee läksyt, leikkii veljien kanssa, tehdään ruokaa ja syödään (kun isi tulee töistä) ja sit loppuilta meneekin yleensä kavereiden kanssa.

Harrastaa kyllä jalkapalloa, mutta en katso sitäkään tarpeelliseksi.



Mä en halua opettaa lapsilleni että koko ajan täytyy olla jotain tekemistä. Sit ne ei osaa vaan olla ja keksiä itse itselleen tekemistä.

Ja plussana vielä vanhempienkin rahat säästyy kun ei tarvii maksaa kauheita summia harrastuksiin. Eli eletään mielummin ihan vaan elämää ja tehdään useammin sit jotain yhteisä reissuja.



Sit kun ovat isompia (vanhin siis nyt menossa tokalle) ja kulkevat itsekseen harrastuksiin niin saavat itse kokeilla mitä harrastuksia kulloinkin huvittaa. Mutta ei koko perheen elämistä voi aikatauluttaa niin että joka ilta pitää jotakuta jonnekkin kuljettaa.

Kamalaa jos lapsista kasvaa sellaisia ettei kestä joutenoloa. Sitten on teininä vaikeuksia kestää tylsyyttä ja tehdään typeryyksiä kun ei kestetä vaan olla.

Eli ei kaikkea kerrallaan.

Esim. kesällä uimakoulu, syksyllä baletti, keväällä joku muu...

Ja sit ne mistä todella tykkää niin niitä voi jatkaa vaikka koko elämän, mutta ei vähän sitä sun tätä koko ajan.

Niihin ei vaan oikeen enää pääse sisään myöhemmin kunnolla. On jotenkin jäänyt pois kelkasta, jos aloittaan myöhemmin. Siksi tulee mieleen se, että aloittaa mahdollisimman monta ja muutaman vuoden päästä sitten miettii, mitä kannattaa jatkaa aikuisikään asti.

Näyttää siltä, että tosi monien vanhempien päätyö normaalin työpäivän jälkeen on lasten rahtaaminen harrastuksiin, aikataulujen yhteensovittaminen yms. rasittava. En jaksaisi. Yksi harrastus voisi olla hyvä jos lapsi itse tahtoo, ja sinnekin saisi lapsi itse pyöräillä.

Aiot siis viedä balettiin, yleisurheiluun, voimisteluun, pianotunnille ja partioon.



Lisäksi vielä uimakouluun.



Tuo uimakoulu olisi pitänyt käydä ennen koulun aloittamista

5-6 -vuotiaana.



Piano vaatii päivittäistä harjoittelua plus yhden viikkotunnin soitonopettajan kanssa ja myöhemmin teoriaopinnot tunti viikossa. Tämä yksistään on jo vaativa harrastus.



Yleisurheilu vaatii johonkin seuraan liittymisen ja siellä on omat harjoitusaikataulut treenitunneille. LIsäksi näihin harjoitusaikatauluihin et voi itse vaikuttaa.



Voimistelu on vaativaa, varsinkin telinevoimistelu harjoitukset useita kertoja viikossa. Harjoitusaikoja ei voi itse päättää.



Partio kerran viikossa plus retket.



Kysyn missä on teidän perheen yhteinen aika, milloin lapsi voi vain olla ja levätä. Toki 1-2 luokka ovat helppoja varsinkin niille lapsille jotka jo osaa lukea ja kirjoittaa, kuitenkin koulu on yksistään jo suuri muutos lapsen elämään. Läksyjäkin sieltä tulee, kannattaa saada koulu hyvin käyntiin, opettaa lapsi huolehtimaan tehtävistään vastuullisesti ja itsenäisesti toki tukien tarvittaessa.





Lapseni harrastaa musiikkia käy soittotunnilla, bändissä sekä teoriassa joista kaikki ovat eri iltoina, soittotuntia ei saatu samalle päivälle bändiharjoitusten eikä teorian kanssa. Konservatoriolla on sellainen tyyli pyritään alusta alkaen yhteissoittoon joten bändi on välttämätön. Muuta harrastusta ei ole sillä lapselle tässä on jo riittämiin. Harrastus alkoi kun lapsi oli kolmannella luokalla. Pienempänä harrasti kuvataidetta ja kävi kuvataidekoulussa ja siitä luovuttiin kun alkoi musiikkiharrastus.



Toki lapset ovat erilaisia ja ehkä sinun lapsellasi on voimavaroja useampaankin kuin yhteen harrastukseen mutta me halutaan viettää aikaa myös yhdessä.

Kuitenkin ekaluokkalaisella nuo harrastukset olisivat vielä vaan yksi päivä/harrastus viikossa. Mietin siis sitä, että monessa harrastuksessa kuuluu aloittaa viimeistään ekaluokkalaisena, tai on sitten erikoinen liian myöhään aloittaja. Partiossakin merkkien kerääminen ja toisiin tutustuminen alkaa heti 7-vuotiaana.



Viime vuonna harrasti vain balettia ja yleisurheilua. Ehkä voisi sitten tehdä niin, että lopettaisi baletin ja vaihtaisi sen voimisteluun. Pidemmälle edennyt balettihan vaarantaa nivelten terveyden. (Balettiopettaja myönsi, että monelta menee polvet pilalle.)

Meillä on urkuharmoni. Voin kumminkin siirrättää pianon vanhempieni luota meille tai luultavasti osta semmoisen sähköpianon, joka on pienempi ja kevyempi. 11

Aikuisella pitäisi olla järkeä sen verran ettei rasita lastaan noin monella aikaa vievällä harrastuksella. Milloin lapsi voi/saa levätä ja vaan oleskella?



Mielettömät kustannuksetkin noista tulee ja pitää olla isot tulot jotta nuo kaikki voisi toteuttaa.



Uimakoulu on välttämätön se pitää käydä.

Yksi harrastus on ok ja kaksi maksimi noin pienelle.



Päiväkodissa olen puhunut hoitajien kanssa tästä lasten harrastusrumbasta ja kyllä sitä ihmetellään kovin, lapsi on pitkän päivän hoidossa ja illat kuskataan eri harrastuksissa pahimmillaan niitä on viiskin yhdellä lapsella.



Huolta aiheuttaa se milloin lapset saa olla vanhempiensa kanssa yhdessä. Sama juttuhan se on jos koululainen on ip-kerhossa ja kaiket illat harrastuksissa joista osa sijoittuu viikonloppuihin ja kenties siihen kuuluu myös kilpailumatkoja yms.

Yksi tuttavani pisti lapsensa balettiin ja ei siinä tytön mielipidettä kysytty. Kävi vuoden ei viihtynyt ja kun uusi kausi syksyllä alkoi vieminen oli yhtä tappelua kunnes jouluesityksen alla tyttö kieltäytyi täysin menemästä sinne enää.



Sääli oli katsella tuota touhua sivusta. Juttelin äidin kanssa että halusiko lapsi sinne balettiin ja sanoi ettei halunnut vaan laittoi koska ajatteli että lapsella pitää olla harrastus ja kun on rakenteeltaan niin siro sopisi hyvin balettiin.



Toteuttiko äiti omaa toteutumatonta unelmaansa, ehkäpä. Lasta siinä ei ajateltu ollenkaan.



Ole sinä viisaampi vanhempana ettei lapsesi ala kärsiä.



Toki totesit tuossa viestissäsi että baletti vaikuttaa niveliin pidemmän päälle. Jos harrastaa balettia ammatillisin tavoittein ei muuta elämään mahdu.

jos lapsi itse ehdottomasti haluaa niin 1-2 päivänä viikossa olis hyvä määrä, riippuu lapsesta itsestäänkin paljon, onko sisaruksia/kavereita tai muita virikkeitä paljon kotona, että kaipaako edes sitä harrastusta. Tietty jos on päivittäin iltapäiväkerhossa esim klo 17 saakka niin loppuilta olis hyvä rauhoittua kotosalla.

Jollekin lapselle liikuntaharrastus on hyvä, kun saa purkaa (liikaa) energiaansa johonkin järkevään. Joku toinen hyötyy harrastuksesta, joka harjaannuttaa keskittymistä.



Jollekin koulunkäynnissä ( + mahdollisessa iltapäiväkerhossa) on jo ihan tarpeeksi, lähes liikaakin. Harrastus väsyttää liikaa ja kääntyy näin ollen loppuen lopuksi enemmän haitaksi kuin hyödyksi.



Riippuu täysin lapsesta.

Hieman houkuttelin ja sitten lupasi niillekin mennä. On kai tässä listassani hieman liikaa harrastuksia, mutta tosiaankin 7-vuotias ei vielä harrasta tosimielessä, jolloin olisi kilpailumatkoja ja monta kertaa viikossa harjoituksia.



Se aloittamisikä on niin monessa harrastuksessa optimaalinen juuri tuossa 7-vuotiaana. Vaikeaa valita. Lapsihan ei vielä osaa kunnollista valintaa tehdä.

Vierailija:

Hieman houkuttelin ja sitten lupasi niillekin mennä. On kai tässä listassani hieman liikaa harrastuksia, mutta tosiaankin 7-vuotias ei vielä harrasta tosimielessä, jolloin olisi kilpailumatkoja ja monta kertaa viikossa harjoituksia.

Se aloittamisikä on niin monessa harrastuksessa optimaalinen juuri tuossa 7-vuotiaana. Vaikeaa valita. Lapsihan ei vielä osaa kunnollista valintaa tehdä.

Pieni lapsi haluaa luontaisesti miellyttää vanhempaansa ja totella.



Tiedän yhden lapsen jolla oli monta harrastusta aivan pienestä alkaen ja nyt hän on psyykkisesti sairas, vaatii itseltään täydellisyyttä ja vain parhaat arvosanat kelpaa koska on suorittaja ja kasvatettu siihen.



Tee palvelus lapsellesi ja aloita kevyemmällä kokoonpanolla.



Onko lapsi edes musikaalinen, onko häntä testattu.