tapamisoikeudet

eivätkä halua. Lastenvalvoja ottaa huomioon monia asioita, ei vain päätä että on pakko tavata. Et häviä 100% varmasti jos oikeuteen mennään. Mutta se mahdollisuus on olemassa.

Lastenvalvoja sanoi minulle että minkään ikäistä lasta ei voi pakottaa tapaamaan toista vanhempaansa jos ei lapsi itse sitä halua.

Suomessa isä saa aina tapaamisoikeuden lapseensa, mikäli ei ole todistettavasti vaaraksi lapsen hengelle tai terveydelle. Siis ellei ole aiemmin pahioinpidellyt tai hyväksikäyttänyt tätä. Jos asiasta mennään oikeuteen, häviät 100 % varmasti ja menetät vielä rahaakin. Kannattaa mieluummin ehdottaa lapsen kannalta mahdollisimman hellävaraista tutustuttamista isään, siis vähän kerrallaan.



Naiset ovat aika usein sitä mieltä, että lapsensa hylänneet isät ovat luusereita, joiden kanssa ei haluta olla yhdessä. Siksi naiset usein kannustavat isiä pitämään yhteyttä lapsiinsa. Näin on ehkä tässäkin käynyt. Muistas ap, että se nainen haluaa hyvää lapsellesi ja sinulle, hän ei ole ryöstämässä sinulta mitään, vaan tarjoamassa lapsellesi mahdollisuutta tutustua isäänsä.

äitipuoli taitaa olla mies.



Kirjoitta että isä ei halua mitään pahaa. Mitäköhän se on jos hetkellisesti haluaa leikkiä isää ja muutaman kuukauden kuluttua kun uusi suhde kariuttuu lapsikin unohtuu. Kyllä siinä lapsikin kärsii. Alkaa miettiä mitä tein väärin, kun isä katkaisi taas välit.



AP älä anna helpolla periksi. En tiedä mitkä on todelliset mahdollisuudet, mutta tuntuu että ajattelet lapsesi parasta.

Sellaiset kuvitelmat voivat olla tosi vaarallisia. Parempi, että lapsi tapaa vaikka pari kertaa. Vaikka hän pettyisikin, parempi pettyminen niin, että asian voi käsitellä vielä lapsena. Ainakin mun mielestä, kun olen näitä kavereita seurannut, joilta on tapaaminen siihen " retkuun" evätty.



Siinä on sitten aikuisena mennyt turhaan vuosia, kun on pitänyt haavat kaivaa auki, selvitellä ja puhua ne, mitä olisi paljon helpompi ollut käsitellä 15v takaperin. Parempi että lapsena jo kasvaa totuuteen - sen voi surra sitten pois. Useinhan sitä renttuisää idealisoi ja lapsi voi vaikka kuvitella velvollisuudekseen tulla samanlaiseksi.

Minun mielestä kannattaa antaa isälle mahdollisuus tavata lastaan. Menkää vaikkapa lastenvalvojan luo sopimaan tapaamis ajoista. Alkuun voit vaikka toivoa että isä tapaisi lastaan valvotuissa olosuhteissa esim. lastenvalvojan luona, koska et tiedä miten suhtautuu lapseen ja olisi lapselle helpompaa tutustua näin kuin yhtäkkiä vaan mennä " isille" kylään.



Meillä poika on nyt 6v ja hän haluaisi tavata biologisenisänsä edes joskus, vaikka ei muista saati tiedä tästä paljoakaan. Isä ei halua tavata lasta ja asuu lisäksi monen sadan km päässä, joten tapaamista ei niin vaan järjestetä.



Luulen että lapselle voisi olla hyväksi se, että hän näkisi isäänsä edes välillä. Voisit tuoda lapselle asian niin että tämä on tämmöinen erikoistilanne kun isä on täällä päin ja hänellä on mahdollisuus sinua tavata, mutta näin ei välttämättä tule usein tapahtumaan. eli ei anna herätä toiveita lapselle ja pitää asian omana tietonaan niin pitkään kunnes on varma että isä lasta tapaa ettei tule pettymyksiä.



Mieheni isä lähti kun mieheni oli 3v ja sen jälkeen hän tapasi poikaansa ehkä kerran 7 vuodessa jos sitäkään eli harvoin. Nyt hän otti poikaansa yhteyttä kun kuuli, että tämä sai lapsen. Mieheni ei silti halua olla sen enempää tekemisissä isänsä kanssa, koska kokee tämän hylänneen hänet. Ne muistot mitä miehelläni on isästään ovat pari taide esinettä jotka isä on hänelle tehnyt ja ne ovat tärkeitä. Suhde isään olisi nyt parempi jos isä olisi nähnyt poikaansa edes kerran vuodessa.



Toki jos isää ei vaan kiinnosta oikeasti ja nyt tapaisi pari kertaa ja sitten ei taas moneen vuoteen voi se olla raskasta lapselle, mutta silti siitä voi jäädä ihan hyvä muisto lapsellekkin. Mitään viikonloppu tapaamista en kyllä suosittele joku pari tuntia isän kanssa voisi olla ihan hyvä ja jos tuntuu, että isä haluaisi vielä parin kuukauden jälkeen tavata lasta säännöllisesti voisi sitä harkita. Se on joka tapauksessa isällekkin vaikeaa olla isä näin monen vuoden jälkeen ja suhteen luominen yms. vievät aikaa. Tällä voit perustella myös kantaasi lastenvalvojalle ja sanoa että haluat valvotut tapaamiset, jolloin myös lapsi on varmasti turvassa.



Tässä jotain mietteitä asian tiimoilta, oikeuteen ei välttämättä tosiaan kannata lähteä, koska saattavat siellä päättää että isä saa suoraan tavata lastaan 2 viikonloppuna kuukaudesta joka on tosi paljon jos miettii teidän tilannetta. sitäpaitsi jos isällä ei ole kiinnostusta tavata lastaan voi olla kova paikka kun pitää alkaa järjestelemään jotain lastenvalvojan luona käyntejä ja valvottuja tapaamisia, eikä asia menekkään niin että hän voi vaan ottaa lapsen yhtäkkiä luokseen käymään. tsemppiä sinulle ja toivottavasti löydät jonkin hyvän ratkaisun asiaan.



Murmeliitta

lapsi halua edes tavata isäänsä... isä vaan jahkaa ja pelaa. Niin ja nyt tämä isä ja sen tyttöystävä ovat jälleen eronneet ja isää ei enää kiinnosta koko tapaaminen. tämä ei tullut yllätyksenä. ja toiseksi, tämä isä sanoi minulle suoraan (puhelimessa kylläkin, mutta kaiutin päällä että kaverinikin kuuli) että ei itse halua näitä tapaamis asioita vaan tämä hänen naisensa. Niin ja kun ehdotin valvottuja tapaamisia koska isällä huume/väkivaltasuustausta niin ei suostu. ei valvottuja, olen ennenkin ehdottanut mutta ei käy niin ei käy. käy liikaa hänen " täydellisyytensä" päälle. Nyt siis ku pari erosi ei ole isä enää halunnut tavata lastaansa koska viina vie miestä, aivan kuten ennenkin tähänkin asti. Voin vain sanoa että onneksi en antanut periksi. Sanokaa mitä mieltä te muut olette.. lasten parhaaksi aina. <3

vaikkei isä olisi mikään esimerkillinen isukki. Näissä asioissa pitää miettiä AINA mikä on lapselle parasta.



Aloittajalla on hurjan hieno mahdollisuus helpottaa lapsen päässä pyöriviä ajatuksia, jos hän antaa lapsen tavata isänsä. Ja tämä isän nykyinen nainen on mielestäni viisas ihminen kun yrittää saada isän ja lapsen tutustumaan toisiinsa.



Aloittaja, älä päästä loistavaa tilaisuutta käsistäsi. Unohda, mitä mies on aikoinaan tehnyt, eihän hän ole enää sinun mies. Anna anteeksi ja ajattele lapsen parasta.

millura:

Sanokaa mitä mieltä te muut olette.. lasten parhaaksi aina. <3

Ihana paiskaisu tuo " lapsen parhaaksi" , se kuin väärä vala jota voi käyttää ihan joka tilanteessa.

Jos olisit kirjoittanut tuon viimeksi mainitun osion väkivaltaisuudesta, vakavasta päihdeongelmasta ja siitä, että mies itse sanoo ettei halua tavata - olisit varmasti sitten saanut juuri ne vastaukset, jotka olisit halunnutkin kuulla. Tai kysymyksen " no mitäs pohtimista tuossa nyt sitten oikein on?"

ja kysyä asiasta. En usko että mikään lastenvalvoja antaa sellaista tapaamisoikeutta että lapsi menee hänelle esim yöksi jos isä ei ole pitänyt lapseen mitään yhteyttä aiemmin. Ja jos huumeongelma on tiedossa viranomaisilla niin sit ei ainakaan...



Ja hommaa sanelulaite jos on varaa ja nauhoita puhelu. Näin ei ole pelkkä sana sanaa vastaan jos asia menee eteenpäin. Jos isä on muutenkin oikeasti kiinnostunut tapaamaan lastaan niin hän ottaa yhteyttä viranomaisiin eikä soittele sinulle mitään uhkailupuheluita..

Meillä tapaamisoikeudet ratkaistiin käräjäsalissa, koska exälle ei käynyt mikään ehdottamani järjellinen aika, joka olisi tukenut lasten normaalia päivärytmiä (olisi halunnut lapset arki-illoiksi klo 19-21). Olihan siinä sitten kaikki sosiaalitätien kanssa keskustelut, lakituvassa käynti ja asianajan kanssa keskustelut, mutta lopputulos oli ainakin molemmille osapuolille selkeä ja sen mukaan eletään eikä exälle ole asiaan valittamista. Olisi halunnut tavata lapsia sovittujen aikojen ulkopuolella eli hänen aikoinaan vielä päätöksen jälkeenkin, mutta sanoin heti alkuun, että tapaamiset ovat silloin, kun ne on oikeuden määräykseen kirjoitettu ja sillä hyvä.

Itse otin yhteyttä omaan lakimieheeni, kun ex alkoi vaatia uusia tapaamisoikeuksia ja ajankohtia parin vuoden hiljaiselon jälkeen. Lakimieheni sanoi ettei asialle tarvitse tehdä mitään ennen kuin ex lähettää vaatimuskirjeen. Noh, vaatimuskirje tuli postitse ja puhelinsoitot uhkailuineen. Lakimieheni laati vastineen, kielsi vastaamasta puheluihin ja sen jälkeen ei ole exästä kuulunut mitään. Nyt ollaan eletty pari vuotta jälleen lisää ettei isä ole tavannut lapsiaan. Homma jäi siis pari vuotta sitten pelkästään vaatimusten ja uhkailujen tasolle.

Jos ex haluaisi nyt tavata lapsiaan niin kaikki menisi uusiksi, mutta minun ja lasten eduksi eli lasten isälle ei voida myöntää kovin pitkiä tapaamisoikeuksia, koska ei ole ollut yhteydessä. Mahdollisesti saisi tavata kerran kuussa yhden päivän ajan. Asiaan ei edes vaikutta se, että hänelle olisi uusi perhe ja uudet lapset. Pikemminkin suurempi vaikutus on lapsen sen hetkisellä elämällä. Lasta ei voida repiä irti tutusta ja turvallisesti ympäristöstä noin vain yhtäkkiä " vieraan" ihmisen seuraan.



Ja toiseksi miksi ihmeessä vastailet exän puheluihin, jos et halua hänen tapaavan lastaan? Ei sinulla ole mitään velvoitetta vastata hänen soittoihinsa. Pyydä ensi kerralla vaatimus kirjallisena, niin ei tarvitse kummankaan ihmetellä ja kummastella mikä on kenenkin oikeus ja mikä on lapselle parasta. Anna asia oikeuden käsiteltäväksi niin säästyt päänsäryiltä.

on sinulla mahdollista vaatia vaikka valvottuja tapaamisia että lapsi voisi " turvallisesti" tutustua isäänsä. Ei lasta tarvitse antaa tuntemattomalle noin vain, vaikka oliskin oma isä.