ahistaa kummikysymys. kun ei ole ketään kovin läheisiä. onko
ok heti alkuun myöntää ja tunnustaa että tulevia kummeja lapsi tapaa tasan max kerran vuodessa jos sitäkään. väilmatkan ja puolituttuuden vuoksi? onko teidän kaikkien lasten kummit kovin läheisiä teille ja lapsille?
Kommentit (4)
Lapselle tärkeitä aikuisia ei kuitenkaan ole koskaan liikaa, joten pakananakin valitsimme lapsillemme " leikkikummit" , haltijakummit, kummallekin lapselle yhden kavereistamme, pojalla on naispuolinen ystäväni ja tytöllä taas mieheni miespuolinen ystävä.
Juuri sillä ajatuksella, että näitä ihmisiä haluamme pitää jollakin tapaa lähellä vaikka perhe-elämä ja työ ja muu arkinen raadanta meidät helposti erottaisi.
lahjoja emme näiltä haltijakummeilta odota (toiselta saamme, toiselta emme), mutta kyläilyjä ja postikortteja ym. mieluusti vastaanotamme. Ja valokuvia ja askarteluja lähtee meiltä heille päin.
omat kummini ainakin ovat olleet tosi etäisiä. tulee vaan jotenkin semmonen kuva että nykyään kaikilla on tosi ihanat kummit lapsillaan! t:ap
Esim. joku sukulainen. Jopa lapsen isovanhemmat voivat toimia kummeina. Meidän lasten kummit ovat minun ja mieheni sisaruksia, pysyvätpä ainakin lähellä eivätkä katoa mihinkään niinkuin kaverikummit voisivat.
Ei ole oikein ketään ketä kummiksi pyytää.