Lue keskustelun säännöt.
Isän valheet lapselle, mitä tehdä? ov
21.05.2007 |
Exmieheni on omalla käyttäytymisellään (mustasukkaisuus,alkoholi, henkinen ja jopa fyysinen väkivalta, vallanhalu yleensä) aiheuttanut sen että hain eroa. Erosta on nyt muutama vuosi.
Nyt hän valehtelee lapsellemme joka kouluiässä että minä olen rikkonut perheemme ties mistä syistä, syyt siis vaihtelevat mutta ovat tuulesta temmattuja ja kamalia. Lapsi saa kuvan että olen itsekäs ja rikoin perheemme tahallaan. Lapsi saattaa puuskahtaa minulle että miksi olet noin itsekäs ja ajattelet vain itseäsi ja muuta samanlaista. Isäänsä jumaloi ja hän ei koskaan ole väärässä eikä valehtele lapsen silmissä.
Minä taas en ole koskaan valehdellut tai pettänyt lapsen luottamusta oikeasti, mutta isänsä on esim. myynyt lapsen omaisuutta pelivelkojen maksuun. Tätä lapsi ei tietenkään tiedä.
Eli isä myrkyttää lapsen mieltä minkä kerkeää ja minä olen aivan avuton. Mitä ihmettä voin tehdä? Onko kellään kokemusta tällaisesta, olen todella masentunut.
Kommentit (11)
Jos selittäisit hänelle, että hänen käytös vain vaikeuttaa lapsen oloa ja haittaa hänen kehitystään. Muistuta, että olette lapselle rakkaita ja lapsen on vaikea ymmärtää, että hänelle tärkeätä ja rakasta henkilöä arvostellaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on yrittänyt myrkyttää veljentyttöni mieltä vuosikaudet (katkera veljeni yksinhuoltajuudesta). Veljeni ei ole koskaan lähtenyt samoille linjoille ex-vaimoaan vastaan. Tytöllä on onneksi ollut omaakin arviointikykyä asioiden suhteen ja isä on kuitenkin hänelle se tärkein. Paljon on kuitenkin saanut kärsiä äitinsä puheista :(. Kun tytölle tuli enemmän ikää, me tädit olemme kertoneet asioiden oikeita laitoja, mutta emme mekään hänen äitiään mustamaalanneet. Kerroimme vain faktoja. Ehkäpä sinullakin olisi joku ulkopuolinen, joka kertoisi lapselle avioeron todellisista syistä?
Juuri niin kuin 2 mainitsit. Tällä vain ei tunnu olevan tehoa, lapsi kokee sen niin että olen isäänsä vastaan. Hän on tosi herkkänä isästä puhuttaessa ja kokee kaiken loukkaavana tätä kohtaan. Hän myös kertoo kaikki mitä olemme puhuneet ja isä soittaa minulle ja haukkuu minut pystyyn vaikka olen esim. vain 2 mainitsemalla tavalla yrittänyt asiaa valoittaa.
mieluumin vielä niin että joku kolmas kuten mummo tms. voi sen vahvistaa. Tai jos joku kolmas voisi kertoa mikä tässä nyt on totta ja mikä ei.
Tänään viimeksi soitti ja aloitti haukkumisen ja kuinka minä olen rikkonut lapseltani perheen. Muistutin häntä eromme syistä rauhalliseen sävyyn ja hän vain toisteli minun syyllisyyttäni. Sanoin että minä lopetan nyt tämän puhelun ja laitoin luurin kiinni.
Lapsi ei halua olla enää tekemisissä myöskään mummojen ja pappojen ja minun sisarusteni kanssa kun nämä kuulemma vain puhuvat pahaa isästä. En oikein usko sitäkään mutta en tietenkään ole kokoajan ollut kuuntelemassa mitä lapselle ovat puhuneet.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pian lapsellasi on mielenterveys riekaleina.
Tiedän kaksi perhettä, joissa etävanhempi (toisessa isä, toisessa äiti) on eron jälkeen lähtenyt samalle linjalle kuin ex-miehesi. Toisessa perheessä 13-vuotias on jo lähes vuoden ollut hoidossa lastenpsykiatrisella osastolla, toisen perheen 8-vuotias lapsi otettiin hoitoon viime kuussa =(
jos muut sukulaiset ovat puhuneet lapselle isästään pahaa :(. Kun lapselle äiti ja isä ovat kuitenkin tärkeitä, käytöksestään huolimatta. Onko sulla ap sitten ystävää, joka tietäisi avioeron taustoja? Voi kyllä on kurja tilanne :(. Halaus sinulle ja lapsellesi, toivottavasti saisitte asiat oikealle tolalle. -4-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En uskalla puhua isästä tai aiheesta mitään enkä usko että sukulaisetkaan ovat mitään pahaa puhuneet, lapsi vain on ottanut sen niin ja juuri siksi koska isä on syöttänyt sellaisen mallin laspsen päähän että kaikki hänestä puhuvat pahaa vaikka hän on syytön ja muut syyllisiä. Eli ymmärrän varsin hyvin että exmieheni on sairas mieleltään ja kohta on lapsenikin.
Olen ollut yhteydessä 8 mainitsemiin tahoihin ja eron huoltajuuskiistassa mm. lakimieheen jne. Exäni on vaan sellainen että hänen on helppo saada kaikki omalle puolelleen ja mm. eräs psykologi missä kävimme juttelemassa ennen eroa oli valmis lynkkaamaan minut ja piti exääni älykkäänä ja vetovoimaisena unelmamiehenä ja oikein superisänä. Ei uskonut kun sanoin että lähti suoraan istunnosta ryyppyreissulle, sanoi että minulla on todellisuudentajussa toivomisen varaa.
Minusta ei ole oikein taistelemaan, en vain osaa. Menen ihan mykäksi kun exä alkaa laukomaan. Pelkään että tässä käy niin että minut toimitetaan hoitoon ja lapsi menee isälleen mihin haluaisikin mennä.
Muuten lapsi ei oireile eikä ole oppimis tai muita vaikeuksia. Ystäviä ja harrastuksia on.
ap
Sana vastaan sana ja kun ns. virallinen taho kysyy on sanat taas toiset?
Olen yrittänyt pitää vaan mahdollisimman normaalit ja hyvät välit lapseen mutta oman masennuksen hallinnassa alkaa olla välillä tekemistä.
Onneksi hyviäkin aikoja on mutta tänään taas tuli kylmää vettä naamalle. Jotenkin tämä kirjoittaminen ja kertominen auttaa.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieheni ex oli krooninen valehtelija, mustamaalasi isää lapselle ja vääristeli totuutta minkä kerkisi. Pahinta oli, että hän opetti myös lapsen valehtelemaan viranomaisille. Hän jäi kiinni valehdeltuaan lapsen kotikunnan (olivat muuttaneet taas kerran vaikka oli varoitettu että lapsi kärsii).
Ja tämä oli siis lähivanhempi.
En olisi kovin huolissani etävanhemman valehtelusta. Lapsi on sentään hänen luonaan todella vähä verrattuna lähivanhempaan.
Emme kiinnittäneet asiaan mitään huomiota emmekä koskaan korjanneet äidin puheita. Lapselle on hyvä antaa tilaisuus tajuta ajan myötä itse, kuka valehtelee, koska toisen vanhemman aiheellinenkin moittiminen on pahasta, koska se ajaa lapsen vanhempiensa väliin.
Lapselle ei saa tulla sellaista tilannetta, jossa vanhemmat pakottavat valitsemaan, kumpi puhuu totta. Kyllä totuus ajan myötä paljastuu.
Että kaikilla ihmisillä on käsitys asioista ja toisen käsitys voi erota paljon toisen käsityksestä. Ja että koska lapsen isä on vihainen sinulle, hänen juttunsa ovat pahempia kuin ne todellisuudessa olivatkaan, sinun näkökulmastasi.