Lue keskustelun säännöt.
Olen raskaana, vasta keskivaiheilla, ja nyt helteilla ihan loppu, mutta ei kehtaa valittaa kenellekaan vaan teen kaiken kuten yleensa, ettei pidettaisi laiskana, muita?
09.07.2006 |
Oikein hävettää kun tekisi mieli vaan olla, kun helle uuvuttaa, mutta ei kehtaa, pakko vaan painaa eteenpäin. En kehtaa mennä edes tuonne odottajat-palstalle valittamaan, koska eihän se " raskaus ole sairaus" , ja siksi siis vastaan vaan kaikile kun kysyy oloa, että " hyvin menee, ei tunnu missään" , vaikka totuus on toinen. Kohtalotovereita?
(tulipas sekava kirjoitus, mutta ehkä ymmärrätte pointin..)
Kommentit (9)
Jokainen kokee raskauden eri tavalla ja jokainen raskaus itsessäänkin on erilainen, joten ei voida olettaa että kaikki jaksavat yhtä mainiosti porskuttaa eteenpäin ensimmäiset 38 viikkoa!!! Ei kukaan voi sellaista vaatia, enkä usko että kukaan tekeekään niin. Minua uuvuttaa myös tämä helle ja olen vasta 9:llä viikolla, joten ihan rauhassa ota iisisti ja KEHTAA myöntää jos ei voimat riitä.
Stressi ja rasitus ei tee todellakaan hyvv teille kummallekaan. Älä nyt ajattele muita kuin itsesi ja vauvan hyvinvointia, raskaana olessa saa hyvällä omatunnolla lepäillä ja jopa " laiskotella" ihan mielin määrin!
T: yhden äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
minä aloin viime kesänä odottaa kuopustani ja uuvuin todella pahasti heti alkuraskaudesta (n. rv 8). Pahimmillaan en edes pysynyt hereillä kuin muutaman tunnin päivässä. Eikä se hereilläolo mitään herkkua ollut, kaamea pahoinvointi ja näköhäiriöitä niin etten nähnyt lukea tai telkkaria katsoa. Lääkärit tutki kovasti ja totesivat vaivan olevan vain raskauden aiheuttama.
Näkö palas parissa viikossa normaaliksi ja uupumuskin hieman helpotti mutta pahoinvointia riitti lähes loppuun saakka.
Raskaus tosiaankaan ei ole sairaus, mutta voi rasittaa elimistöä kovasti.
Kannattaa toimia oman vointinsa mukaan eikä rasittaa itseään liikaa.
t. äiti, joka on saanut kokea yhden helpon ja yhden vaikean raskauden.
En kans " uskalla" valittaa mistään ja yritän vaan olla positiivinen ja iloinen, vaikka sisälläni kiehuu.
Meillä rakennusprojekti meneillään ja tuntuu todella inhottavalta vaan olla siellä kun muut painaa hommia. Joten minunkin " täytyy" sit jotain tehdä. Hellettä 35astetta ja iso maha edessä. Ei helppoa. Eikä ketään näytä kiinnostavan se, että miten minä voin tai että jaksanko :(
Nukun 8-9h yöunet ja vielä päivällä 2h tirsat! Tirsailen myös arkisin työpäivien jälkeen. Tuntuu, että elämä on yhtä nukkumista tai väsyneenä oloa. Toivon, että nämä helteet hellittäisivät.
Tuota olen usein miettinyt! Onneksi on esikoinen kyseessä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä myös tämä masussa oleva on kakkonen, joten tietenkin isompi pitää myös hoitaa ja huomioida.
Täällä meilläpäin on sellainen mentaliteetti, ettei ihan vähästä valiteta, joten sitä sitten vaan yrittää itse mennä joukon mukana.
Mutta pahemmaksihan tämä muuttuu loppuraskautta kohti jos käy niin kuin esikoisestakin, eli tuntuu että kyllä nyt vielä pitäis jaksaa vaan. Jos erehdyn nyt jotenkin ilmaisemaan että kylläpäs väsyttää, niin hyvin harva yhdistää sitä edes raskauteeni, lähinnä saa sellaisen katseen, että mitäs siinä yrität huomiota itsellesi kerjätä.
Mutta kiitos vastauksista!
Minä asun Kainuussa ja valitan aina jos siltä tuntuu. Se on mun luonne. Esimerkiksi raskausaikojen hellekesiä muistelen vieläkin valituksensekaisella äänensävyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en mäkään tota valittamista ymmärrä KENELTÄKÄÄN. Mutta mikä helvetin pakko on rehkiä? Ota sisko rennosti, valittamatta ;). Ja muista juoda vettä. Onnea odotukseen ja voimia!
Ei tietty raskaus sairaus ole mut jos ei näillä ilmoilla ole tukala olla niin jo on ihme. Työkaverit ymmärtää koska heilläkin on jo tukalaa.