Oletko täydellinen äiti?

toisten mielestä en, koska he ovat omasta mielestään ainoastaan itse täydellisiä äitejä :)

Ja on omien lasten mielestä täydellinen äiti hyvine ja huonoine puolineen.

Vierailija:

Olette ehkä lapsellenne se kaikkein paras ja oikea äiti, mutta täydellisestä kaukana.

Ei ole olemassa täydellistä äitiä.

eikös täällä ole palsta täynnä täydellisiä äitejä?



Nyt vaan kriteereitä pinoon:

-luomusynnytys

-6kk täysimetys, osittaisimetystä vähintään 1v

-perhepeti

-lapsi kotihoidossa vähintään 3v

-alle eskari-ikäiset isosisarukset kotona vauvan syntyessä

-lapset hoidetaan yksin, ilman miehen tai mummun apua oli äiti sitten miten kipeä tahansa

-kaikki ruuat tehdään itse

-lapsi kävelee useamman kilomerin matkat itse jo reilusti alle 2v (sisarusrattaita ei ole syytä hankkia jos ikäeroa on 1v tai yli)

-lapsen oltava kuiva viimeistään 2v iässä, päiväkuiva jo 1,5v

-perheessä ei polteta eikä käytetä alkoholia

-mies on töissä joka päivä kl 6-21, myös pyhisin

-ei kakkosautoa, äiti pystyy hyvin kävelemään kolmen alle kouluikäisen kanssa 10km matkat kaupoille ja raahaamaan ostokset sieltä kotiin

-lasta ei unikoulutata (eli perheessä kukaan ei nuku yhtään kokonaista yötä ennen lapsen 3v syntymäpäiviä)



mitäs näitä kaikkia vielä olikaan?

Ja tästä saan näppylöitä:

Vierailija:

olen, omille lapsilleni

Tuo on ihan hirveää Valitut palat -scheissea.

mulla oli monen asian suhteen hyvät suunnitelmat ja selvät sävelet. onhan noita suunnitelmia kai joku toteutunutkin, mutta emmä tiiä..



ehkä mä olen kehityskelpoinen äiti. pyrin olemaan jollain lailla sensitiivinen ja huomiokykyinen, ja tietysti mielelläni teen niinkuin arvelen että lapsen kannalta on paras. mutta sitten joskus oon ihan pokkana hävyttömän laiska ja mukavuudenhaluinen.

Mutta olen lapselleni ainoa äiti ja pyrin käyttäymään sen mukaan. Vaikkakin välillä on vaikeaa.

syystä että olen minä enkä kukaan muu

Eli myös täydellinen äiti tekee virheitä. Ja epätäydellinen äiti kailottaa olevansa täydellinen. Näin minä tein ennen, kunnes läimäytin 2v. lastani hennosti poskelle:((( Sitä tekoa kadun. LApsi itki hetken ja sitten tuli luokseni ja sovimme asian. Tiesi tehneensä väärin, eikä tehnyt sitä tekoa enää. TEin väärin tiedän sen. Jos haluatte ilmoittaa sossuun, niin laitan tänne vaikka oman osoitteeni!!!

Olen täydellinen ja paras äiti, mutta vain omalle lapselleni. Sinun lapsellesi en ehkä olisi.

joskus on hyviä ja joskus pahoja päiviä

pääasia, että lapsi uskaltaa kerto asiansa äidille eikä pelkää

eli luottaa aikuiseen



T. ap

Minun korvissani täydellinen vastaa lähinnä virheetöntä ja noita virheitähän teen joka päivä. Eli aikas kaukana täydellisestä.



Kuitenkin pyrin olemaan niin hyvä äiti kuin näissä olosuhteissa pystyn ja siinä olen mielestäni onnistunut ihan hyvin. Lapsilleni olen varmasti paras mahdollinen äiti, kaikkine virheinenikin.



Minulle hyvä äitiys on välillä myös sitä että pyytää ja vastaanottaa apua silloin kun sitä kokee tarvitsevansa, eli hyvän äidin ei tarvitse edes pärjätä kaikessa yksin.

Kysyy ap.

täällähän siihen riittää, että ei koskaan vie lapsia hoitoon (kun ei ole mitään tukiverkostoa), pitää kodin siistinä ja laittaa lapsille ruokaa joka päivä.

siis jos ei ole sitä mummolaa tai muita sukulaisia, on huonompi äitikö?

olen täydellinen omille lapsilleni

ja se on tosi, menkää itseenne niin huomaatte.

Olette ehkä lapsellenne se kaikkein paras ja oikea äiti, mutta täydellisestä kaukana.

Tuolla avula siis tarkoitin sitä ettei minun tarvitse selvitä yksin kaikesta lapsiin liittyvästä. Mies hoitaa oman osuutensa ja hänen ansiostaan saan omaa vapaata aikaa, mahdollisuuden tavata kavereita, käydä kursseilla ja ostoksilla rauhassa jne.



Hoitoapua saamme myös lähipiiristä, joka kohdallamme tarkoittaa kavereita ja ystäviä (sukulaiset asuvat kaukana). Näin saamme miehen kanssa silloin tällöin myös tuota kahdenkeskistä aikaa. Suureksi avuksi olen kokenut myös esikoisen päiväkodin. He tekevät kanssani työtä pienen erityislapsen kuntoutuksen eteen ja hoitopäivien aikana saan myös mahdollisuuden viettää aikaa kahden kuopuksen kanssa.



Yhtenä suurena apuna ovat ystävät ja lähisukulaiset. Ei niinkään käytännön hoitoapuna, sillä tuo välimatka on pieni este. Mutta siis kuuntelijoina, keskustelukumppaneina ja tukijoina. Se että tietää olevan olemassa ihmisiä joihin voi luottaa ja joille voi soittaa koska hyvänsä auttaa vaikeilla hetkillä.



Näitä nyt ensimmäisenä tuli mieleen. Tämän avun turvin uskon pystyväni olemaan lapsilleni parempi äiti mitä olisin sitä ilman.

itse en pysty tuohon samaan kuin sinä nro 8-

vain maksullinen lastenhoitoapu ja loistavat PÄIVÄKODIT ovat tukiverkostonani ja hyvä niin:)))



Kiitos suomalaiselle päivähoidolle,

että pystyn olemaan parempi äiti-



ilman tukijoukkoja se ei onnistuisi---

nimenomaan jaksamiseen tarvitaan tukijoukkoja:)



T. ap

Erittäin hyvä äiti kyllä olen omille lapsilleni :) Ja onneksi valtaosa tässäkin maassa sentään on niitä

riittävän hyviä

äitejä, vaikka ikävä kyllä huonojakin (jopa kelvottomia) yhä löytyy.