pelkääkö kukaan muu kadonneita?
Mulle tulee aina hyytävä olo, jos luen jostain kadonneesta. Samanlainen olo ei tule esim. murhauutisista, vaan pelkästään noista, joiden olinpaikkaa ei tiedetä. Kun kävelen täällä kotona ja mieleeni tulee jonkun kadonneen nimi ja hänestä julkaistu valokuva, tulee hirveän ahdistunut ja pelokas olo. Pelkään varjoanikin. Muuten en ole erityisen pelokas. Mistä tämä kertoo?
Kommentit (7)
toivottavasti et ole äiti kenellekkään...
Sun se pitäs hoitoon mennä,jos kenen!
Ne rupee tuntuu jotenkin aavemaiselta. Mutta nämä jutut ja tarinat silti kiehtovat. Ihan niinkuin kaikki " kummitus" ja henkimaailma jutut. Kyllä minuakin rupee itekseen ollessa pelottaa jotkut asiat. Vielä ihan päiväsaikaankin. Pahinta kummiskin on silloin ku mies on yövuorossa. Sillon pitää ajatella jotain ihan muuta.. Jännää, ku tällaset asiat pelottaa vaikka on jo aikaihminen:)!
Viimeksi illalla ku mies oli yössä, surffailin tääl ja silmiin osu noi kummituskamera linkit ja se ihme juttu mis piti se tarina kirjottaa omaan blogiin.. Hui hui..
Kylläpä nauratti ku luin mitä kirjotin! Joo-oo, hyvin osaan:). " Kyylä" ..
btw