Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Anna lapselle huomiota arestin sijaan
03.05.2007 |
Vähän väliä on kirjoituksia, kuinka " lapsi on kamala ja kiusaa siskojaan/veljiään jne jne"
Ennen kuin torut/karjut/raivoat/viet arestiin, mieti, milloin olet sanonut lapselle, että hän on tärkeä ja rakastat häntä.
Yleensä kiusaaminen ja häiriköinti on ihan selkeä viesti: sinä et huomaa minua, et välitä minusta, en ole rakastettu.
On vaikea arjen kiireessä huomata, että hyvät asiat jää sanomatta ja hellyyttä antamatta. Sitten tuskastellaan, kun lapsi on niin " vaikea"
Kokeile ensi kerralla arestin sijaan syliä ja sano lapselle, että hän on tärkeä. Ja tee se ajan kanssa - painokkaasti - silmiin katsoen.
Kommentit (7)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja toden totta halataan ja kerrotaan, että rakastetaan.
Tottakai on myös rajat - eihän huomioiminen ja rakastaminen ja niitä kumoa?
Mutta olen ihan samaa mieltä siinä, että monessa tapauksessa paljon hyvää saisi aikaan sillä, että torumisen ja huutamisen sijaan (tai mieluusti jo ennen sitä) kertoisi lapselle, että tämä on tärkeä.
Turva ja rakkaus ovat tärkeintä. Kyllä sen huomaa, kun joissain perheissä on " vaikeita lapsia" että se vaikeus on vanhempien aikaansaannosta!
Mitä kovempi rangaistus, haukkuminen ja huuto, sitä pahempi kosto lapselta on odotettavissa ennemmin tai myöhemmin. Ja jos käytetään ruumiillista kuritusta, lapsi oppii vain olemaan rajattoman julma muita kohtaan ilman mitään syyllisyydentuntoa. Sen sijaan kannattaa näyttää oikea tapa toimia ja kehua silloin kun lapsi tekee asiat toivotulla tavalla.
Meillä ainakin riiviöidään ja käydään hermoille silti, vaikka olen tasapuolinen, kehun ja hellittelen ja annan huomiota. Rajatkin on asetettu eikä niistä lipsuta. Silti, kun joudun kääntämään selkäni, on usein täysi sirkus käynnissä, ja kieltämättä hermot menevät välillä. Ja jos suoraan sanon, se on minusta normaalia, enkä tunne siitä syyllisyyttä. Lapset nyt vain riehuvat joskus ja aikuiset suuttuvat joskus. Vain jos se on jatkuvaa, hallitsematonta ja häiritsee arkielämää, se on ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Totta kai lapsi uhmalla, kiukuttelulla, sääntöjä rikkomalla MONESTI hakee huomiota. Mutta on lasten aliarvioimista luulla, että kyse AINA on pelkästään rakkauden ja huomion kaipuusta.
Aika pienikin lapsi osaa jo juonitella ja olla itsekäs. Se on inhimillistä!
On aikuisen asia ottaa selvää, mistä milloinkin on kyse. Aina ei ehdi laajasti perehtyä siihen, miksi lapsi rikkoo sääntöjä, ja silloin asianmukainen kielto ja tarvittaessa rangaistus ovat paikallaan.
Lapselle pitää toki muutoin antaa mahdollisimman paljon rakkautta ja huomiota, mutta se ei sulje MITENKÄÄN POIS sitä, että häntä myös tarvittaessa asianmukaisesti rangaistaan, jos hän selviä ja olennaisia sääntöjä rikkoo!
" Rajat ja rakkaus" sanoo jo kliseeksi muuttunut viisauskin...
Alue: Aihe vapaa
positiivista huomiota? En tiedä.