Me voitettiin pitkä viikonloppu -matka, mutta en raaski jättää lasta hoitoon!
Viimeinen mahdollisuus käyttää matka on toukokuun lopussa ja mies pitää mua ihan hulluna kun en raaski jättää 1,5-vuotiasta lastamme mummille hoitoon (todella tuttu ja turvallinen hoitopaikka). lasta ei voi ottaa mukaan, koska hän on sairas (ei sillä lailla vakavasti) eikä voi lentää.
juuri riideltiin, mies sanoi mua ylihuolehtivaiseksi ja että kukaan muu ihminen ei käyttäytyisi näin. EIKÖ TOSIAAN??
Kommentit (38)
Äidit pitävät itseään korvaamattomina, kyse on vain muutamasta päivästä.
vien lapsen vaikka heti rakkaan ja turvallisen mummonsa hoitoon!
en raaski, ikävöisin niin paljon. pelkään että lapsi saisi jotain " traumoja" kun äiti katoaisi niin pitkäksi aikaa. lapsi on muutenkin todella minussa kiinni.
ap
lapsesi on aivan varmaan hyvässä hoidossa,
eikä ees huomaa että olet poissa!!!
Mutta olen varma että pärjäisivät.
kerran olin mieheni kanssa viikon ulkomaanmatkalla, poika oli silloin 1,5 vuotias. Poikani oli/on kehitysvammainen ja pidin sitä henkireikää todella tärkeänä itselleni ja parisuhteelle. Hoitajana oli mummo ja siskoni ja kaikki oli mennyt oikein hyvin. Äänitin kasetille ääntäni, missä kerroin, miten paljon lasta rakastan, lauloin kasetille, kerroin satuja ja juttelin kullalleni. Olivat sitä kasettia parina päivänä sitten kuunnelleet. Nyt minulla on 1,1 vuotias poika ja tuntuu, että nyt en raskisi jättää poikaa toisten hoitoon, hän ei ole ollut yhtään yötä minusta erossa. En tiedä, sinähän asian päätät, mutta ajattele myöös parisuhdettasi!
Antakaa jollekulle lahjaksi se matka.
oletkos inä kiinni lapsessa vain toisinpäin. Tee kuule lapsellesi nyt palvelus ja ota sitä parisuhdeaikaa miehen kanssa, ettei tarvitse täällä vuoden kuluttua itkeä, että mies lähti ymmärtäväisemmän naisen perään.
Tuttu ja läheinen mummu tulee meidän kotiin hoitamaan lasta ja lähden ilman mitään tunnontuskia. Ikävä iskee jo lentokentällä, siitä olen varma, mutta silti aion nauttia harvinaisesta lomasta ihan täysillä.
Sun miehestä olisi varmaan ihanaa, kun saisi sut pelkästään itselleen moneksi päiväksi, voisi olla kiva piristysruiske suhteelle :)
Sinulla on varmasti enemmän ongelmia kuin lapsella asiasta. Lapselle voi olla jopa ihan tervettä olla noin symbioosisuhteesta hieman erossa välillä.
lapsi voi olla erossa vanhemmistaan yhtä monta yötä kuin on ikävuosia??? Eihän se lapsi mummun hoidossa kuole ja varmaanki kaikki menee ihan hyvin mutta jos taas mietitään mikä on lapselle parasta niin tuskinpa noin pitkä erossaolo vanhemmistaan. 1,5 v on kuitenki aika pieni.
Sairaampaa se on toisin päin jos jonkin nyt haluaa sairaaksi luokitella.
Mutta mieti tarkkaan. Parisuhteen hoitokin on tärkeää ja lapsi pärjää ihan varmasti. Pieni ikävä yhden kerran ei traumatisoi lasta eikä sinua.
Paitsi että omani on jo liki 3 vee, enkä voi todellakaan olla yhtä yötä kauempaa erossa, vaikka uskon että lapsi selviäisi mainiosti... Jotenkin ajatuskin ahdistaa, joten en asuuunnittellekkaan eroa vielä vähään aikaan.
Olen kuitenkin varma, että lapsesi pärjää mainiosti jos päätätte lähteä!! Sinä se saattaisit ikävöidä, mutta avrmasti tekisi hyvää parisuhteellenne olla kahdestaan. Mutta jos ajatus on täysin mahdoton, hyvitä reissu miehellesi vaikkapa vuorokauden risteilyllä tai hotelliyöllä. Yhden yön malttanet sinäkin olla erossa lapsukaisestasi:)
tärkeää myös vanhempien hyvinvointi! Mene ja nauti siitä viikonlopusta miehesi kanssa, olet sen ansainnut! Me tehdään niin vähintään kerran vuodessa, tekee mannaa myös parisuhteelle;)
t. neljän äiti
parisuhteen hyvinvointi kai on riippuvainen ihan muista asioista kuin siitä, miten paljon on aikaa olla kahdestaan.
On ihanaa, kun saa olla taas nainen ja mies on mies, eikä kenekään äiti ja isi...
Vierailija:
parisuhteen hyvinvointi kai on riippuvainen ihan muista asioista kuin siitä, miten paljon on aikaa olla kahdestaan.
Lapsesi tuskin on niin kiinni sinussa kuin luulet. Sinä olet kiinni hänessä. Hänellä ei ole mitään hätää mummolassa. Voi vielä käydä niin kuin meidän tytön kohdalla kävi, kun hän oli ekaa kertaa elämässään erossa minusta (3 yötä ja päivää isovanhemmilla): ei kysynyt perääni kertaakaan, ei itkenyt. Kun soitin, hän tuli pikaisesti puhelimeen sanomaan heihei ja meni taas touhuamaan. Tyttö oli tuolloin 1v7kk.
kyllähän se onnistuu kotonakin. Parisuhde on hatara, jos tuollaiseen kaatuu.
Mutta jos itse päätät sittenkin lähteä matkalle niin tee se hyvällä omallatunnolla.