Miksi monet anopit suhtautuvat miniäänsä,

Ensin mies erosi entisestä kihlatustaan,entinen oli niin hyvä ihminen olisi ollut täydellinen äiti ja vaimo (sillähän ei ole merkitystä, että tavattiin vasta vuosi eron jälkeen).

Sitten houkuttelin hänen poikansa muuttamaan kanssani yhteen ennen kuin olin tavannut anopin eikä häneltä edes kysytty asiasta mielipidettä (kyllähän nyt äidiltä täytyy lupa sellaiseen kysyä).

Sitten kieroilin itseni raskaaksi, enkä osannut ottaa häneltä vastaan rehellistä ja suoraa mielipidettä asiasta = minä olen huora ja mies sonni ja tuleva lapsi äpärä, ja taaskaan ei oltu anopilta kysytty touhuun lupaa.

Sen jälkeen minä pidin miehen erossa äidistään enkä kutsunut häntä häihimme (miehellähän ei ole omaa tahtoa eikä mielipidettä asiasta).

Anoppi ei saanut edes päättää lapsen nimeä eikä valita kummeja.

Mies jätti opintonsa kesken ja vaihtoi alaa, se oli varmasti myös minun manipulointini ansiota ja nyt anoppi joutuu kylillä häpeämään kun kaikkien muiden pojat on lukeneet itsensä diplomi-insinööreiksi ja hänen pojastaan ei sitten tullut di:ä eikä lääkäriä.

En anna hänen olla hyvä mummo, kun ei näe lapsia tarpeeksi - 350km nyt ei ole matka eikä mikään (silläkään ei ole mitään merkitystä, että molemmat tekee vuorotöitä ja yhteiset vapaat on kortilla, eikä sillä, että minulle ei anoppilassa edes puhuta suoraan vaan miehen tai lasten kautta).

Nyt kun ollaan rakentamassa, estän anopin ja mieheni+lasteni välisen suhteen lujittumisen, kun en suostunut rakentamaan taloa, jossa olisi oma puoli myös anopille.



Onhan minulla noita syntejä, tuossa on vain nuo pahimmat vikani, joten ei mikään ihme, että anoppi näkee punaista pelkästä ajatuksesta, että " se eukko" on hänen poikansa vaimo. Anopin murhetta lisää vielä sekin, että kaikkien hänen kolmen poikansa vaimot ovat samanlaisia syöjättäriä kuin minä.

Olen sitä mieltä että iso osa anopeista ei olisi niin kamalia jos miniätkin miettisivät miten käyttäytyvät.

Meilläkin on käynyt niin kun jollain muulla täällä että meidän perhe on tullut anopille tärkeämmäksi kuin oman tyttären perhe. Heillä ei ole lapsia.

Anopille lastenlapset ovat kaikki kaikessa.

mutta voitko ymmärtää että oikeasti on olemassa myös todella ilkeitä ja välinpitämättömiä anoppeja, ja heidän miniöitään ei paljon ilahduta tollasiet kommentiti että mulla ainakin on kiva anoppi ja on varmaan miniöiden vika jos anoppi on hirviä eikäs itä kiinnosta lapsenlapset.



normaalistihan se meneekin niin että mummot on kiinnostuneita lapsenlapsistaan ja tulevat toimeen näiden vanhempien kanssa, mutta asia ei ole ikävä kyllä ihan aina niin...

Olemme liian erilaisia. Minä olen hieman vieraskorea, tunnen etiketin ja käyttäydyn kauniisti. Anoppi taas ei välitä, katsoo minua kieroon ja välillä saan hävetä käytöstapojen puutetta ihan koko perheen puolesta (tästä olisi monia esimerkkejä, mutta en nyt ala juoruamaan). Kun tutustuin mieheeni, olimme molemmat alaikäisiä ja minä hieman vanhempi. Siitä nousi jumalaton melu; minä olin hyväksikäyttäjä ja vaikka mitä. Uhkailtiin poliiseilla yms. älytöntä, minä pyysin mieheltä että saisin tavata hänen äitinsä ja selvittää asian, mutta eipähän suostunut (anoppi siis). Jännitteet kasvoivat senkin jälkeen kun anoppi oli hammasta purren " hyväksynyt" minut. Oli kauheasti odotuksia ja käsityksiä, joille en osannut antaa vastinetta, huvittavinta oli että anoppi aina mainosti itseään nykyaikaisena iästään huolimatta ja sitten oli esim. sitä mieltä, että miehen tulee elättää perhe ja naisen pysyä kotona (itse teki juuri päinvastoin). Vaikka olen varakkaasta perheestä ja mies ei, rahariitoja meillä ei ole juurikaan ollut. Kun anoppi sai tietää perheestäni, hän alkoi inttämään silloin vielä ala-ikäiseltä pojaltaan rahaa(!!!), ihankuin kateellinen olisi. Luulikohan hän tosiaan, että makselin pojan menoja vai mistä tämä olisi edes rahaa saanut kun ei sitä äidiltäkään herunut..?

Mulla vähän sama probleema! Anopin on jotenkin vaikea olla tekemisissä ihmisten ja varsinkin muiden naisten kanssa, ei ole paljon ystäviä jne. Olisiko se vain sitä valitettavan yleismaailmallista naisten vaikeutta suhtautua toisiin naisiin? Oma anoppini on jopa sanonut joskus sukulaiselleen, että onneksi hänellä itsellään on vain poikia. Huhhuh.

n kohdalle. Ihmiset ovat erilaisia. Niin anopitkin. Yrittipä miniä olla miten päin vaan. Toki osa anoppi miniäsuhteiden solmuista johtuu miniästäkin. Mutta uskon todella olevan olemassa oikeita hirviöanoppeja. Ihan ilman miniöiden avustamista.

Vierailija:

Olen sitä mieltä että iso osa anopeista ei olisi niin kamalia jos miniätkin miettisivät miten käyttäytyvät.

Meilläkin on käynyt niin kun jollain muulla täällä että meidän perhe on tullut anopille tärkeämmäksi kuin oman tyttären perhe. Heillä ei ole lapsia.

Anopille lastenlapset ovat kaikki kaikessa.

olen kuullut tällaisesta tapauksesta ja ei käy kyllä yhtään kateeks sitä miniää...

esim pitääkö vaimon mennä itseensä jos mies pettää tai on väkivaltainen?

Pitääkö raiskattujen ottaa syyt omille niskoilleen, itsepähän ovat asiansa siihen malliin hoitaneet?

eli ei aina kertakaikkiaan voi mitään, myös anoppeihin mahtuu täysin kahjoja tapauksia.

Tai siis tulisin toimeen hänenkin kanssaan, mutta hän ei välitä tulla toimeen minun kanssani. Hän on ihminen, joka joutuu riitoihin esim. omien sisarustensakin kanssa. Ei ainakaan minun anopin kohdalla päde se, että niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.

Valitettavasti vain on ihmisiä, jotka ovat inhottavia toisille ilman heidän omaa syytään, tai näissä anoppi-miniäriidoissa syyksi riittää se, että äidiltä on poika viety.



Ei nämä kuulkaa ihan tyhjästä nämä jutut synny.



Itselläni on mukava anoppi ja tullaan hyvin toimeen- tasan niin kauan, kun annan piilovittuilun, päin namaan lauottujen " rehellisyyksien" jne. mennä ohi korvien. En valehtele enkä kaunistele totuutta sanoessani, että olen ollut aina täysin korrekti anoppiani kohtaan: jo siksi, etten " osaa" riidellä ja ilkeillä päin näköä.



Olemme erilaisia elämäntavoiltamme, mutta hän ei hyväksy sitä minussa. Minä taas en ole milloinkaan puuttunut hänen valintoihinsa sanallakaan.



Hassua, luulisi sen pitempään eläneen ja kokeneemman olevan myös fiksumpi, mutta ei se aina niin mene:(

Mieheni sisko on alkanut karttamaan tilanteita joissa olisimme kaikki samassa paikassa.

Anoppi puhuu vain minusta ja meidän lapsista, ei koskaan omasta tyttärestään (hänellä ei lapsia)

En haluaisi olla äidin ja tyttären välissä, ikävä tilanne sekin.

ei tehnyt poikkeusta minunkaan kohdalla-ilkeili huoletta minullekin. Itse hän tosin kutuu ihmisille ilkeilyään rehellisyydeksi. Itse ei tosin samanlaista rehellisyyttä osaa ottaa vastaan...



Nykyinen anoppi on ihan ok. Tullaan hyvin toimeen...

Joillakin ei vain kemiat osu yhteen, niin kuin minulla ja anopilla. Mutta anoppi on lisäksi ilkeä, minä en.

että olen Helsingistä. Tämän lisäksi houkuttelin hänen kullannuppunsa sieltä savosta tänne pahuuden pesään. Mutta en voi minäkään sietää anoppia ja tekemisissä ollaan todella vähän. Ei esimerkiksi anoppi tiedä, että odotan kolmatta lasta, joka syntyy kesällä. Eikä varmaan saa tietääkään ennen kuin lapsi on syntynyt.

Aika veemäinen asenne sulla, kun heti olet syyllistämässä AP:ta, että etsiköön syytä vaan itsestään. Sitä syytä kun ei tarvitse olla toisessa osapuolessa lainkaan, jotkut vaan tykkäävät ilkeillä muille, niin se vaan on!

Monta vuotta olen yrittänyt olla ystävällinen (olen yhä tietenkin), tutustua häneen, antaa hyvää kuvaa itsestäni tms. mutta vastakaikua ei tule ollenkaan. Kaikista ei vaan voi pitää ilmeisesti eli en kuulu suosikkeihin.



Miehelläni on veli, jonka tyttöystävää (monta vuotta jo yhdessä) anoppi ei suostu edes tapaamaan... Eli olen kai onnekas.

Nytkin notkut täällä vaikka voisit esim. siivota ja hoitaa lapsia.

Vierailija:

Aika veemäinen asenne sulla, kun heti olet syyllistämässä AP:ta, että etsiköön syytä vaan itsestään. Sitä syytä kun ei tarvitse olla toisessa osapuolessa lainkaan, jotkut vaan tykkäävät ilkeillä muille, niin se vaan on!

Jäi kiinni joku aika sitten aika törkeistäkin puheista miniöistään, haukkui meitä toisillemme.

Kiinni jäätyään hän sitten tietysti oli se uhri, kun me miniät olemme niin herkkiä ja eihän hän mitään pahaa tarkoittanut millään. Asialliset ja viileät välit on nyt, meni maku.

..onko sunkin anoppis savolainen....???