Lue keskustelun säännöt.
Kamala morkkis toisen lapsen vauva-ajasta. Onko muilla käynyt näin?
21.12.2006 |
Esikoinen sai 100% huomioni, kun oli valveilla. Tein kaikki kotityöt vauvan nukkuessa. Esikoinen olikin vaativa vauva, ei viihtynyt kuin sylissä, oli hyvin itkuinen.
Toinen lapsemme on helppo vauva, aina tyytyväinen ja omissa oloissaankin viihtyvä hymynaama. Teen kotitöitä mahdollisimman paljon 2-vuotiaan ja vauvan kanssa. Kun esikoinen nukkuu päiväunia, en suinkaan jaksa leikkiä vauvan kanssa. Vauva köllöttelee iltillään ja leikkii leluillaan, minä luen lehtiä tai otan muuten omaa aikaa.
On vaan kova morkkis, kun kakkonen jää kakkossijalle :( Ei saa samalla lailla virikkeitä kuin esikoinen aikanaan. Mahtaako vaikuttaa älyn ja sosiaalisten taitojenkin kehitykseen pysyvästi? Mikä ihme mulla on? Enkö rakastakaan tätä uutta vauvaa yhtä paljon kuin esikoista?
Kommentit (9)
Ihan samat fiilikset! Valitettavasti oireilen sitten vähän masennuksella, ja välillä pelkään että vauva sairastuu vakavasti ja " otetaan pois" koska en ehdi/jaksa olla sen kanssa niin täysin kuin esikoisen. Olen tosi huolissani vauvan terveydestä koko ajan ja huono omatunto vaivaa... :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei vauva suinkaan tarvitse vanhempansa huomiota ja leikittämistä koko valveillaoloaikaansa. Vauva saa tosi hyvin virikkeitä kun seuraa sun ja 2-vuotiaan puuhailuja + kehittyy mainiosti kun saa leikkiä leluillaan ja tutustua maailmaan.
Vauva nyt 7.5kk ja viihtyy paremmin veljensä kanssa, toki aina kun otan syliin antaa pusun ja painaa pään rintaa vasten. Ja en joka päivä hoida kotihommia vaan olen kyllä lastenkin kanssa.
Mutta meillä tämä toinen on ollut paljon rauhallisempi ja tarkkaillut aina muita varsinkin veljeään. Esikoinen rupes huutaa kun lattialle laittoi!!
Edes sen esikoisen kanssa ei olisi tarvinut olla niin " täysin" . En sano, että mitään vikaa on siinä että olit, mutta ihan, täysin turhaa potea syyllisyyttä moisesta. Sillä kakkosella on jotain mitä esikoisella ei ollut - se isompi sisarus, jolta tosiaan saa valtavasti niitä virikkeitä kuten joku jo sanoi.
Vierailija:
Ihan samat fiilikset! Valitettavasti oireilen sitten vähän masennuksella, ja välillä pelkään että vauva sairastuu vakavasti ja " otetaan pois" koska en ehdi/jaksa olla sen kanssa niin täysin kuin esikoisen. Olen tosi huolissani vauvan terveydestä koko ajan ja huono omatunto vaivaa... :(
Meillä se ero että asikoinen rauhallinen ja kiltti, kakkonen vaativa ja huonouninen - ja sekös teki suuren ahdistuksen ja stressin kun vauva huutaa punasena (ei koskaan itkenyt muulla tavalla!) ja pakko oli vaan antaa huutaa että sai esim. esikoisen puettua ulos tms. Kuuma oli ja stressi, mutte nappula siitä rikki mennyt. Virikkeeksi riittää normaali arki, sylissä pitäminen välillä ja esikoisen seuraaminen.
Mutta mietippä niitä äitejä joilla useampia lapsia pienellä tai millä tahansa ikäerolla!! Välillä ihmettelen tällaisten äitien rauhallisuutta, mutta se kai olisikin parasta että luottaa oman äitiytensä riittävyyteen ja yrittää toimia rauhallisesti. Rankkaa se silti on pienten lasten kanssa! Muista että kun parhaasi teet, niin se riittää ja pitää oppia menemään helpomman kautta niissä asioissa missä se on mahdollista. Älä vaadi liikaa itseltäsi, niin lapsetkin onellisia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vauva oli todella vaativa ja aluksi koliikkivauva. Aikaa ei vain riittänyt tarpeeksi esikoselle. Harmittaa vieläkin.
Jos olisi edes kiukunnut ja väkisin yrittänyt saada huomiota, mutta kun oli vain niin surkean näköinen kun imetin yms. Ja niin ylettömän onnellinen kun vauva hetken nukkui ja ehdin häntä helliä. Tuntui kyllä todella pahalta.
Vierailija:
Vauva oli todella vaativa ja aluksi koliikkivauva. Aikaa ei vain riittänyt tarpeeksi esikoselle. Harmittaa vieläkin.
Jos olisi edes kiukunnut ja väkisin yrittänyt saada huomiota, mutta kun oli vain niin surkean näköinen kun imetin yms. Ja niin ylettömän onnellinen kun vauva hetken nukkui ja ehdin häntä helliä. Tuntui kyllä todella pahalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
siltä vanhemmalta. Huomaat kun vauva vähän kasvaa.