Jos puoliso on viela eilen 100% rakastunut niin voiko seuraavana paivana sattunut riita(ilman syyta) lopettaa noin vain rakkauden tunteen toiseen

Siis JOS rakkautta on oikeasti ollut...

mitä se rakkaus on?



Sanosin että suurimmaks osaks se on TAHTOMISTA! Eikä mitää tunneta.

_mun mielipide_

Parisuhteessa menestymisen abc



- Mitä minun tulee kysyä itseltäni, kun suhteeni ei toimi?



Johdanto



On sanottu, että parisuhde on ihmisen vaikein asia. Voi kuitenkin olla, että suhde itseen on vaikein. Kun valitsen puolison, valitsen ongelmat, joiden kanssa elää. Osittain ne johtuvat parisuhteesta ja osittain kummankin henkilökohtaisesta eletystä elämästä ja taustasta.



Ongelmat parisuhteessa ovat väistämättömiä, mutta mikä lohdullisinta, niistä voi selvitä. Emme missään saa täsmäoppia siihen kuinka olla tai ylläpitää tervettä, toimivaa ja kestävää parisuhdetta, mutta voimme opiskella ja harjoitella parisuhdetaitoja pitkin elämää. Monikaan meistä ei ole syntyjään parisuhdetaitaja, mutta helpottavaa on tietää, että parisuhdetaitoja voi ja tulee sekä opiskella että harjoitella. Vain kolmasosa meistä on luonnostaan parisuhdemestareita, kaksi kolmasosaa tarvitsee apua parisuhteessa, joko neuvoja omaan käyttöön tai kokonaan ulkopuolista valmennusta. Parisuhde on ainoa niin tärkeä ja läheinen suhde, joka tarjoaa aikuisena mahdollisuuden kehittyä ihmisenä, sekä suhdetaidoissa että naisena ja miehenä.



Jokaisen parisuhteeseen aikovan tulisi rohkaistua ja uskaltaa, vaikka vaikeaa se on, tehdä itselleen muutama tärkeä kysymys. Saanko tässä suhteessa kunnioitusta ja arvostusta? Tunnenko itseni erityiseksi, viehättäväksi, ihailluksi tämän henkilön kanssa? Kääntyykö hän puoleeni? Tunnenko intohimoa häntä kohtaan? Parisuhde perustuu ystävyyteen, molemminpuoliseen kunnioitukseen, luottamukseen, huolenpitoon ja päivittäisiin hellyyden osoituksiin sekä siihen, että otetaan vaari yhteisistä hetkistä.



Parisuhteen laatu vaikuttaa kokonaisterveyteen. Tyytyväisyys elämään ja henkinen tasapaino edistävät mm. sitä miten vastustuskykyisiä olemme sairauksille. Se vaikuttaa kummankin puolison ja perheen lasten kykyyn sopeutua elämäntilanteisiin ja siihen kuinka he ylipäätänsä selviytyvät elämässä. Aikuisten parisuhteet ovat lujasti juurtuneet lapsuuden kokemuksiin rakkaudesta ja menetyksistä. Kahden aikuisen ihmisen vuorovaikutussuhde on se tärkein elementti, jolle perheen toimivuus rakentuu. Lapsi voi omaksua tunteiden ymmärtämisen ja hallitsemisen sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen taidot vain sellaiselta aikuiselta, johon hän on tunneperäisesti kiintynyt - eli usein vanhemmiltaan, myös yksinhuoltajaperheissä.



Onnellisessa liitossa on kyse ¿merenkulusta¿, onnistumisesta pitää suhde tasapainoisessa ja normaalissa kurssissa. Positiivinen suhtautuminen avioliittoon muodostuu puolison sisäisen eli mielen maailman tuntemisesta, ihailusta ja kiintymyksestä sekä toisen puoleen kääntymisestä, ei toisesta pois kääntymisestä. Ystävyys luo parisuhteessa pohjan myös tunnepuolen korjaamiselle. Positiivinen tunneilmasto parisuhteessa toimii, kun tunnemme, että toinen tuntee minut ja on kiinnostunut minusta, tunnemme itsemme arvostetuiksi ja jaamme tunteemme.



Jatkossa on esitelty terveen ja toimivan parisuhteen ainekset, jotka osittain pohjautuvat Washingtonin (WA) yliopiston professori John Gottmanin ja hänen tutkijoiden kolmikymmenvuotiseen työhön parisuhteista ja osittain Väestöliitossa toimivien pariterapeuttien monikymmenvuotiseen työhön, siitä kertyneeseen tietoon, taitoon ja kokemukseen parisuhdekriiseistä ja niiden hoidosta.



Lukuohje



Lukiessasi voit ajatella, että tämähän on tuttua, ei mitään uutta, ikään kuin lukisin omia ajatuksiani, minähän tiedän jo tämän kaiken. Totta, asiat ovat meille kaikille tuttuja. Kuitenkin kun luet kirjoitettua tekstiä, se voi avata jonkun uuden näkökulman. Kun jotain on kirjoitettu tai sanottu vähän eri tavalla, sitä voi parhaassa tapauksessa jäädä pohtimaan. Voit myös aina palata tekstiin, se ei katoa mihinkään. Voit myös tulostaa tekstin ja keskustella siitä kumppanisi kanssa ja huomata, että ehkä olettekin samaa mieltä asioista, joista olette luulleet olleenne eri mieltä tai päinvastoin.



Ihmiset odottavat keskimäärin kuusi vuotta ensimmäisten parisuhdeongelmien ilmestyttyä, ennen kuin hakevat apua. Jos saisit syövän, odottaisitko kuusi vuotta?

Muutamia kysymyksiä parisuhteestasi



a. Kannattaako parisuhteesta pitää huolta? Jos kiinnostut enemmän kumppanista ihmisenä ja persoonana, todellisena ihmisenä, ei vain omien fantasioiden kohteena, saavutatko sillä mitään?



Yhdessä pysyvät parit tuntevat paremmin toisensa ja pitävät yllä tietoa toistensa sisäisestä eli psykologisesta, mielen maailmasta. Rakkaussuhteen alussa rakastunut pari haluaa jakaa toisilleen sisäistä maailmaansa ja koko elämänsä. Mitä sinulle tapahtui jatkossa? Tiedätkö, keitä ovat tällä hetkellä kumppanisi läheisimmät ystävät? Tiedätkö, mistä hän unelmoi? Mitkä ovat hänen pyrkimyksensä, toiveensa ja halunsa? Mitkä ovat hänen huolen ja stressin aiheensa tällä hetkellä? Millä tavalla parhaiten saat hänet rauhoittumaan? Mikä saa puolisosi syttymään seksuaalisesti? Entä uskotko hänen tietävän sinusta nämä asiat? Luuletko, että jos tietäisit kaiken tämän, suhteeseenne rakentuisi syvempi yhteys ja että voisitte tätä yhteyttä paremmin jakaa?



b. Jos osoitat puolisolle välittämistä, mitä se mahdollistaa suhteessasi?



Ystävyys rakentuu sekä lapsena, nuorena että aikuisena samoista aineksista: toiveesta ja tarpeesta arvostavaan vastavuoroisuuteen. Hakeudumme luontaisesti sellaiseen yhteyteen, missä saamme kiinnostusta, tunnemme, että toinen ihminen eläytyy minuun ja tätä kautta tunnemme tulevamme kuulluksi ja ymmärretyksi.



Yhdessä pysyvillä pareilla on päivittäisiä, vaikka pieniäkin, ihailun ja kiintymyksenosoituksia. Tämä vaikuttaa siihen, miten selviämme riitatilanteissa. Luuletko, että pienet päivittäiset ihailun ja kiintymyksen osoituksesi palkitaan ja suhteeseenne tulisi vähällä vaivalla lisää läheisyyttä ja lämpöä?



c. Kannattaako kuunnella kumppania? Mitä mahdollisuuksia olisi kuuntelemisella ja kuulemisella? Kannattaako suhteessa avautua kuulemaan mitä toinen todella sanoo? Kannattaako altistaa itsensä?



Yhdessä pysyvät parit kääntyvät tosiaan kohti, he pyytävät tulla vuorovaikutukseen ja tunneyhteyteen ja nämä pyynnöt saavat toisen huomion. Ihmiset eivät useinkaan tee selviä pyyntöjä siitä mitä he tarvitsevat ja varsinkaan eivät pyydä uudelleen. Mitä tapahtuisi, jos kääntyisit puolisoasi kohti, vastaamaan hänen pyyntöönsä, vaikka pienieleisesti, etkä jättäisi häntä ja hänen pyyntöään huomioimatta?



Usein me pyydämme vain yhden kerran, mutta mitä tapahtuisi, jos uskaltaisin pyytää toisen kerran tai vielä useammin? Lisääntyisikö yhteyden tunne ja tulisiko suhteeseen enemmän positiivisia vaikutuksia? Lisääntyisikö positiivinen ilmapiiri ympärillänne?



Mitä positiivisempi ilmapiiri suhteessanne vallitsee silloin, kun olette sovussa sitä helpompi on selvitä riitatilanteista. Kun suhteessasi positiivisuuden ja negatiivisuuden suhde on 2:1 tai vähintään 1:1 vallitsee positiivinen perusilmapiiri. Riidat ovat suhteessa väistämättömiä, mutta ratkaisevinta on, ovatko riitanne tuhoisia vai rakentavia. Ovatko tuhoavat ja rakentavat riitanne tasapainossa? Tuhoavat riidat sisältävät haavoittamista, dominointia, puolustusasemissa olemista ja niissä kielletään kaikki vastakaiku ja vetäydytään. Käykö sinulle näin? Rakentavissa riidoissa hyväksytään, että toinen voi vaikuttaa minuun, käsityksiini asioista, mielipiteisiini jne. Rakentavissa riidoissa tehdään kompromisseja. Vai käykö sinulle näin?



Riidoissa tärkeintä on että jompikumpi pystyy antamaan ns. ¿rauhaan pyrkijän¿ merkin ikään kuin sanoisi, nyt tämä menee liiallisuuksiin, nyt en enää jaksa, haluan pitää tauon ja rauhoittua. Uskotko, että tauon pitäminen kiihtyneessä tilanteessa on ylipäätänsä mahdollista? Voiko ylipäätänsä olla mahdollista rauhoittaa itsensä ja puolison keskellä riitaa? Onko sitä mahdollista harjoitella? Jos puisitte riidan jälkikäteen, jäisikö riidoista vähemmän negatiivisia muistoja suhteeseenne?



d. Mitä jos rohkenisit tehdä kysymyksiä kumppanillesi? Kannattaako keskustella, jos aina jauhetaan samaa ja palataan lähtöruutuun ja tulosta ei synny?



Tutkimusten mukaan parisuhteessa noin 2/3 ongelmista on pysyviä ja 1/3 sellaisia, joita voi muuttaa ja joiden kanssa kannattaa työskennellä. Pysyvistä ongelmista tärkeimpiä ovat erot persoonallisuuden piirteissä. Pysyvien ongelmien määrä ei ole olennaista, olennaista on se, että niihin ei jumiuduta, vaan että niistä pystytään keskustelemaan ja niiden kanssa opitaan elämään. Mitä luulet, kannattaako nk. ikuisista ongelmista yrittää saada aikaan ajatustenvaihtoa? Onko mahdollista saada niistä aikaan keskustelua, jonka tavoitteena ei olekaan niiden ratkaiseminen?



e. Kannattaako kiihdyksissä olevan ihmisen kanssa keskustella? Mitä jos yrittäisit rauhoittaa ensin itsesi ja sitten puolisosi? Mitä se mahdollistaisi?



Kun joudut voimakkaan tunteen valtaan, pulssi kiihtyy, tulee hiki, näköala kapenee ja yrität pysyä hengissä, etkä enää kuuntele. Kyseessä on kehon hätätila. Miehillä kehon hätätilassa on jyrkempi nousu ja loivempi palautumiskäyrä. Palautumisaika on miehillä pitempi kuin naisilla.



Jos uskot, että tauko riidassa auttaa, on sen oltava vähintään 20 minuuttia, jonka saat aikaa rauhoittaa itsesi. Taukorituaalina voit käyttää lukemista, kävelyä tai voit mennä toiseen huoneeseen lattialle selälleen ja tehdä hengitysharjoituksia, tai mitä vain mikä sinulla toimii rauhoittavasti. Onko mahdollista, että keskenään sovitte, kun riita ei ole päällä, mitä signaalia kumpikin käyttää? Kun riita on päällä, ei enää ole mahdollista ilmaista ääneen tauon tarvetta.



Kehon reaktiot merkitsevät todellista hätää ja tarvitaan sekä itsen tyynnyttämistä ja rauhoittamista että puolison rauhoittamista. Pulssin voi mitata laittamalla kaksi sormea kaulavaltimolle ja laskea aika kellon kanssa. Jos pulssi kohoaa yli 95 ihminen ei voi ajatella enää selvästi. Jos muistelet viimeistä riitaanne, muistatko mitä tapahtui mielessäsi ja kehossasi? Kannattaisiko pehmeämpi aloitus asioidesi esille tuomisessa?



Oletko ajatellut, että kun haluat vaikuttaa toiseen, se on mahdollista vain silloin, jos myös itse annat toisen vaikuttaa sinuun? Olisiko oikeudenmukaisempaa, jos molemmat saisitte vaikuttaa niihin asioihin, jotka koskevat yhteistä elämäänne? Minkälaiset ovat omat kompromissintekotaitosi?



f. Mitä mieltä olet, kannattaako yhdistää ristiriitaisia juttuja, muistaa minkälaisia lähtökohtia ja omia pari- ja perhetraditioita sinulla oli kasvuperheessäsi?



Jokainen parisuhde on kahden kulttuurin yhdistelmä, miehen mukanaan tuoman ja naisen mukanaan tuoman kulttuurin. Vaikka tunteiden ilmeneminen kasvoilla kulttuurista toiseen on yleismaailmallista niin se, mitä tunteista puhutaan vaihtelee kulttuurista toiseen. Tämä aiheuttaa vaikeuksia, väärin tulkintoja ja väärin ymmärryksiä parisuhteissa.



Jokaisella parilla ja perheellä on oma kulttuurinsa, jonka he ovat luoneet. Minkälaiset tavat, rituaalit, traditiot sinä olet tuonut mukanasi tähän suhteeseen? Miten pidät päivittäin yhteyttä puolisoosi? Miten pidät yllä tunnetason rituaaleja? Minkälaiset rutiinit ja traditiot haluat siirtää lapsillesi, jotka he taas siirtävät omille lapsilleen?



Mitä arvelet, kuinkahan moni suomalainen perhe syö päivällistä säännöllisesti päivittäin yhdessä? Mitä luulet, kuinka monessa perheessä TV on päällä päivällisen aikaan? Kuinka moni suomalainen perhe puhuu keskenään päivällisellä? Mitä luulet, voiko parisuhteen ja perheen hyvinvointi lisääntyä päivittäisistä rituaaleista ja muista traditioista?



g. Miten on unelmointisi laita, kannattaako sinun ylipäätänsä unelmoida mistään parisuhteessasi? Kannattaako antaa ja jakaa?



Parisuhteessa kumppani voi olla auttamassa toista ymmärtämään, mitkä omat elämän unelmat ovat, mitkä ovat itselle tärkeät seikat. Hyvässä parisuhteessa on tilaa kummankin elämän unelmien toteuttamiselle. Kumppanin unelmien ja elämänmatkan kunnioittaminen on parasta, mitä ihminen voi elämässään saada. Kannattaako tukea puolisoa toteuttamaan elämänunelmaansa, vaikka itse ajattelisit, ettei siitä koskaan tulisikaan totta? Luoko tämä syvempää tunneyhteyttä ja kunnioitusta toinen toistenne elämänmatkalle? Kannattaako luoda jaettuja yhteisiä merkityksiä?



h. Kannattaako uskoa?



Ensimmäinen erosta varoittava merkki on välitön hyökkäys. Toiseksi erosta varoittaa ns. ¿neljä ratsumiestä¿, joista ensimmäinen on pureva kritiikki. Kritiikki kohdistuu toisen persoonaan ja se on erotettava valittamisesta. Valittaminen kohdistuu asioihin ja ilmiöihin, jotka ovat huonosti tai joihin et ole tyytyväinen, mutta otat myös vastuun siitä, että ne korjaantuvat.



Toinen ratsumies on ivallinen halveksunta, jota käyttävä ottaa kaikkein suurimman riskin suhteessa. Parilla, joka elää suhteessa, jota leimaa ivallisuus ja halveksunta on riski, että ne tuhoavat sekä liiton että kehon terveyssysteemin, vaikuttaa kehon immunologisen suojajärjestelmän heikentymiseen. Halveksuntaan on vain yksi vastamyrkky, joka on toinen toistaan arvostavan ilmapiirin aikaansaaminen.



Kolmas ratsumies on puolustuskäyttäytyminen. Se tarkoittaa, että jompikumpi tai molemmat ovat jatkuvasti puolustusasemissa, joutuvat puolustamaan itseään ja tekojaan. Tätä ratsumiestä vastaan on vain yksi myrkky ja se on hyväksyminen.



Neljäs ratsumies on ¿kivettyminen¿, vaikenemisen muuri, jota 85 %:ssa tapauksista miehet käyttävät ja naiset sen kohdatessaan vain lisäävät volyymia. Vaikenemisen muuri näyttää ulkoapäin katsottuna siltä, että puoliso tahallaan vetäytyy panssarin taakse. Tosiasiassa hyökkäyksen kohteeksi joutunut ihminen ikään kuin romahtaa sisäänpäin, joutuu voimakkaiden tunteiden valtaan, ahdistuu ja on hätätilassa. Vastamyrkky kivettymiselle on itse itsensä rauhoittaminen tai että puoliso rauhoittaa kivettynyttä.



Ilmaistun kiukun määrä näissä vuorovaikutuksissa ei ennusta sitä, miten onnelliseksi parisuhde muodostuu. Tutkimusten mukaan parit, jotka myöhemmin osoittautuvat onnellisiksi, ilmaisevat kiukkuaan keskusteluissa yhtä paljon kuin ne, joiden avioliitto on vähemmän onnistunut. Tutkija John Gottman ja hänen kollegansa päättelivät, että kiukun ilmaisusta aiheutuneen negatiivisen vaikutuksen määrä on liioiteltu. Hän ja hänen tutkijansa päättelivät, että onnellisissa liitoissa on luonnollista, että ihmiset reagoivat kielteisesti, kun he kohtaavat kielteisyyttä.



Kolmas varoitusmerkki on sietämättömän vahvojen tunteiden ylivoima ja neljäs kehon kieli. Viides varoitusmerkki on rauhan tunnustelujen puuttuminen. Kuudes on kipeät muistot mikä tarkoittaa sitä, että pari kirjoittaa negatiivista kertomusta suhteestaan.



Lopuksi



Edellä on kuvattu joitakin parisuhteeseen liittyviä sekä haasteita että mahdollisuuksia. Kuten kokemuksesta tiedät, monet parisuhteeseenne liittyvät solmut aukeavat kotona. Jos ystävyys suhteessanne on kadoksissa, se täytyy rakentaa uudestaan. Tähän rakennustyöhön todennäköisesti tarvitsette parisuhdeammattilaisen apua. Hakeutukaa silloin yhdessä pariterapiaan.



Vuokko Malinen

psykologi, psykoterapeutti, pari- ja perheterapeutti, kouluttaja

Väestöliitto

ja päinvastoin. Kun kukaan ei ole täydellinen. Ja rakkaus on sitä että YHDESSÄ eletään hyvät ja pahat ajat. Rakkautta ei ole kuitenkaan toiseen ripustautuminen tai vastaava.

tuuri kun rakkaus loppunut aina vuorotellen. Toisen rakkaus riittänyt niinä vaikeina aikoina. 15v yhdessä ja tällähetkellä molemmat umpirakastuneita toisiinsa :)