Sydän täynnä tyhjää!

sä kerroit kerran sadannen sen, kuinka itsekästä

on aikaa käyttää haaveiluun ja turhiin unelmiin

sä kerrot kuinka kiitollinen sietää olla tästä

mä mitä sulta saanut oon, kai se onkin niin



sun kovat sanas saavat silmät viimein avautumaan

ne ihan uuteen valoon saattavat mun maailmain

nostan katseen lattiasta peilikuvaan omaan

nään lopultakin sen mitä sulta sain



kertosäe:

mullon sydän täynnä tyhjää silmät täynnä kyyneleitä

mullon kädet täynnä työtä josta kiitosta en saa

mullon sisin täynnä tuskaa, mullon mitta täynnä meitä

mullon tunnit täynnä enkä aio odottaa

mullon tunnit täynnä enkä aio odottaa



mun pitää päästä pois, mun pitää päästä kauas susta

ei väliä sen minne, kun vain löydän tien

ja vaikka lähden tyhjin käsin vailla kantamusta

niin huomaan liian paljon mukaani vien