Monet äidit ovat aivan hyysteerisiä lastensa syömisten suhteen
Olen kiinnittänyt huomiota aivan neuroottiseen lasten syömisen vahtaamiseen, ei saa olla sokeria, ei saa olla rasvaa, ei saa olla suolaa, syödä pitää 17 kertaa päivässä oli nälkä tai ei. Tuntuu hurjalta, että mitä sellaisesta seuraa, onko muut huomaneet tällaista?
Kommentit (16)
On kyse sitten nukkumisessa tai syömisessä tai missä vain. Ei mun mielestä pidä olla keskustelematta kielteisistä ilmiöistä vain sen vuoksi, että minussa itsessänikin on vikoja ja virheitä. Itse olen vain tyytyväinen, jos minulle sanotaan jostakin neuroottisuudestani, sillälaillahan voin oppia paremmaksi.
Outoa ajattelua, ettei mistään lapsiin kohdistuvista ikävistä asioista saisi puhua. Onko vanhemmuus niin heikko asia, ettei sitä voi mitenkään missään kritisoida?
AP
esim. jos lähdetään jonnekin, niin evästä on pakattava mukaan, juomista vähintään. Siis, vaikka jos mennään keskustaan. Mulla on tosin ollut itsellänikin aina evästä mukana, jos menen jonnekin. Mikään ei ole ärsyttävämpää kuin miettiä jossain kiireessä ja vilkkaassa keskustassa, että mistä äkkiä saisi ruokaa lapselle tai itselle kun nälkä, kiukku ja huuto yllättää. Ja kotona tietysti ruoka-ajat ja nukkuma-ajat, pidän näistä hysteerisen tiukasti kiinni, sillä muuten päivä leviää.
Musta se on vain äidin tehtävä pienen lapsen kanssa: ruokkia ja pitää huoli, että lapsi nukkuu.
Vierailija:
Pakko olla kun on pienet kaksoset. Jos rytmi karkaa niin ei hyvä heilu...
Amen. -myös tuplat ja sotilaskuri ;)-
- lapsen isä syöttää omaa ruokaa, jossa on paljon suolaa, vielä enemmän mausteita jne. ja itse syötän herkkuja, ei joka päivä, mutta näistä en ole niin hysteerinen =)
wi 17 ateriaa vaan 5 ateriaa päivässä, joista kaksi pitää olla lämpimiä. Ei välipaloja näiden välissä vaikka nälkä olisi.
Toisaalta on kyllä syytäkin kun painokehitys pysähtyi pitkäksi aikaa ja tuntui että mikään ei uppoa... Mutta en mä kyllä siitä syömisestä mitään ongelmaa tee lapsen nähden enkä kiusaa lasta ja tuputa koko ajan mutta pidän huolen että ruoka-ajat on säännölliset ja vahdin että paljonko sitä ruokaa oikein meni ja että varmasti saisi riittävän määrän kaikkea... Mua pidetään varmasti ihan sekopäänä mutta ne pahimmat ihmettelijät eivät ole koskaan nähneet noin huonosti syövää lasta ja sitäkös päivitellään, juu.
Mutta tuo hysteria on kyllä joillakin sellaista, että luulisi jo aikuisen tajuavan missä mennään.
Mun yks tuttu antaa erittäin suppeaa ruokavaliota lapsilleen 2-vuotiaaksi asti. Siis tyyliin maitoa, lihaa, kanaa, perunaa, riisiä, banaania, viinirypälettä. Syy kuulemma on se, että jos lapsi sattuu olemaan allerginen joillekin ruoka-aineille niin se allergia " katoaa" toiseen ikävuoteen mennessä. Ja tässä perheessä ei vanhemmilla, lapsilla tai isovanhemmilla ole koskaan ollut mitään allergioita eli aihetta suppeaan ruokavalioon ei ole.
Yritä nyt sitten siinä takoa järkeä päähän, taitaisi äiti tarvita hiukan herätystä...
suhteellisen pullukka pieni poika, joka ei kuulemma syö mitään... Aina ollaan tuputtamassa ja sitten jos syö niin kehutaan, miten reippaasti syö. Pullaa ja mössöä päivät pitkät, ettei lapsi kuole nälkään. Jep. tulevaisuus ylipainoisena odottaa satavarmasti.
Vierailija:
esim. jos lähdetään jonnekin, niin evästä on pakattava mukaan, juomista vähintään. Siis, vaikka jos mennään keskustaan. Mulla on tosin ollut itsellänikin aina evästä mukana, jos menen jonnekin. Mikään ei ole ärsyttävämpää kuin miettiä jossain kiireessä ja vilkkaassa keskustassa, että mistä äkkiä saisi ruokaa lapselle tai itselle kun nälkä, kiukku ja huuto yllättää. Ja kotona tietysti ruoka-ajat ja nukkuma-ajat, pidän näistä hysteerisen tiukasti kiinni, sillä muuten päivä leviää.Musta se on vain äidin tehtävä pienen lapsen kanssa: ruokkia ja pitää huoli, että lapsi nukkuu.
AP
Mutta kun ruokailuajoista ja nukkumisista on pidettävä huoli, ei kellon tarkasti mutta sen verran että päivä ei leviä käsiin eikä käsissä ole ylivilkkaita ja ylikierroksilla meneviä rauhattomia uhmaikäisiä kiukunpuuskineen. Siitä ei tule mitään eikä menemistäkään.
Tietyt ruoka-ajat meillä on, mutta joskus lapset ei syö. Sitten ne käy ylikierroksilla, ja mies antaa salaa välipalaa - päivä menee pilalle. Tai väärään aikaan lähtee kysymättä lasten kanssa johonkin.
Sokerin ja suolan kanssa en ole tiukkis, mutta ei niitäkään kokemukseni perusteella voi antaa joka päivä, eikä välipalaksi pelkästään, muuten on ongelmia luvassa.
sen verran olen " hysteerinen" , että annan lapsilleni mahdollisimman puhdasta ruokaa säännöllisin väliajoin 5 kertaa päivässä. Samoin nukkuumaanmenoajoista pidetään kiinni.
Jatkaisin aiheesta, että MITEN lapsia pakotetaan syömään? Jos nuo miun muksut pistää leipäläven umpeen niin aika hankalaa sitä ruokaa on sinne työntää.
en minä ainakaan pakota, mutta ruokaa on tarjolla säännöllisin ajoin.
toiset nukkumisen, kolmannet siisteyden, neljännet kurin, viidennet sylittelyn ja kuudennet kylpyjen. Kaikilta meiltä löytyy jokin juttu, jossa ollaan tarkempia, kuin joku toinen ehkä näkisi välttämättömäksi.
Joten huolehdi sinä omista lapsistasi niin kuin parhaaksi näet, ja se riittäköön.
Pakko olla kun on pienet kaksoset. Jos rytmi karkaa niin ei hyvä heilu...
ei ole enää; tyttö jo toistavuotta hoidossa vaikean anorexian takia