Miten muilla bakteerikammo ilmenene?

ei koske ovenkahvoihin tai kaiteisiin, työnnän ovet auki kyynerpäällä. Mulla on desinfioivia käsipyyhkeitä aina mukana. Kun ostaa kaupasta esim jugurttipurkin, täytyy kansi pyyhkiä ennen avaamista, koska kuka sen tietää, mikä tyyppi sitä on käpälöinyt.



Mulle ei kyllä ole eroa ihmis- ja eläinbakteereilla. Suurimmalta osalta ovat samoja pöpöjäkin.

Onneksi on muitakin. Mahtaako meille olla tukiryhmää netissä?



Mulla on laukussa desinfiointi pyyhkeitä ja litkua. En koske ovenkahvoihin, pankkiautomaatteihin yms ilman hanskoja. Vältän kättelyä. Vältän myös paikkoja joissa on sairaita ihmisiä; kaupat ruuhka-aikaan jne. Eniten kammoan mahatautia.



Kuviteltaapa: Olen ammatiltani rtg-hoitaja! Lasten synnyttä olen tullut tautikammoiseksi. Johtuu varmaan siitä, että he ovat usein sairaita ja perussairauksiensa takia joutuvat helposti sairaalaan useiksi päiviksi. Meillä siis nuha ei ole " vain nuha" vaan helvetillinen piina.



Hoitoalan töitä en pysty varmaan koskaan enää tekemään. Pidin kyllä työstäni tosi paljon mutta nyt ajatuskin siitä työstä aiheuttaa inhoa :(. Mitenkähän selitän tämän työkkärissä?

joku pelkää lentämistä, joku hämähäkkejä, minä pelkään ihmiseritteitä ja niistä tulevia pöpöjä. toki yritän elää niin, etten siirrä pelkoani lapsiini. tyhmäksikö minua luulet, edellinen? miksi haluaisin lapseni tähän samaan loukkoon?



oma isäni on myös kuin puhtauden perikuva. luulen, että olen oppinut tämän pelon häneltä. hänkin pesee jatkuvasti käsiään, mutta nykyään se olen minä joka pesee varmasti enemmän. joskus pesen kädet kun olen hakenut postin tai lukenut jonkun toisen lainaamaa kirjaa. päivässä näitä pesukertoja tulee arviolta 30. käteni ovatkin joskus ihan vereslihalla kuivumisesta.



ap

kannattaisikohan kakkosen hakea lääkäriltä lausunto työtään varten?

sen voi sitten aukausta kotona hanskat kädessä.

ja onneksi moneen kauppaan pääsee automaattiovista.

jutusta! Minä kans yritän vältellä paikkoja, missä paljon ihmisiä. " Näen" mielessäni ne kaikki kammottavat pöpöt mitä levittelevät. Ja käsiä pesen usein! En vois kuvitellakaan tulevani kotiin suoraan ( ja koskea vaikka tietokoneeseen tai jääkaapin ripaan) , ensin pestään kädet-myös lapseni tekevät niin.

joka ei tosin rajoita elämääni (okei, tiettyihin ammatteihin en lähtisi, esim. sairaanhoitaja/lääkäri/päiväkodintäti...).



Bakteerikammo ilmenee siten, että minulla on jotenkin " likainen" olo, kun tullen kotiin esim. kaupasta tmv.



Jos käyn vain kaupassa, niin kotiin tullessa pesen ensimmäiseksi kädet. Mutta jos olen kulkenut esim. linja-autolla, niin minun pitää käydä suihkussa ennen nukkumaan menoa, sillä en osaa nukkua muuten.



Inhoa yleisiä vessoja, junan, linja-auton(express) ja lentokoneen vessat ovat pahimmat, varsinkin vanhojen junien...



Käsilaukussa kulkee mukana käsidesiä, jota käytän esim. ennen kun alan syömään kahvilassa tmv.



En pidä koirien silittelystä (ihan ok, jos tiedän että pääsen pesemään kädet heti sen jälkeen) minua ällöttää niiden kuola, ja se ettei tiedä missä ne ovat kierineet... Vastenmielitä on myös ihmiset, jotka silittävät lemmikkiään ja jatkavat sitten esim. pullapitkon leikkaamista...

Kissoja rakastan, ja jos kissa on sisäkissa, niin sitä voin rapsutella ja esim. syödä sen pullan sen jälkeen pesemättä käsiä, MUTTA en voisi koskaan antaa kissan syödä samoista astioista ihmisten kanssa, niillä on omansa, enkä antaa niiden istuskella ruokapöydällä. Marsut ymv. pienet eläimet kuuluvat kastiin " en kuole jos en pääse pesemään käsiäni (vert. koirat) mutta mieluusti pesen jos mahdollista" .



Oma kotini muuten on todella sotkuinen;) joten en ole mikään neuroottinen siivoaja. Bakteerikammoni johtunee hieman liian hyvästä mielikuvituksesta...? Mutta jotenkin se tunne, että kädet ovat likaiset vaan on niin voimakas, jos siis esim. olen ostoksilla ja olen availlut kauppojen ja sovituskoppien ovia ymv. ilman käsidesiä/käsien pesua en pystyisi syömään esim. Mäkkärissä ranskalaisia tmv.

Linja-autossa ollessani sama juttu (=" lika" ) tuntuu hiuksissa, siksi en voisi kuvitella meneväni nukkumaan puhtaalle tyynylleni ennen ku olen käynyt suihkussa.



Joskus ällöttää mieheni, joka ei ole niin tarkka esim. käsien pesustaan... En viitsi valittaa hännelle, ettei pidä ihan hulluna, mutta joskus tekee TODELLA tiukkaa olla hiljaa...;)

Kyllä mua ainakin eläinten ulosteet kuvottaa enemmän kuin niistättää päiväkodissa lapsia.

Flunssa tarttuu helposti, pisaratartunta riittää, ei tarvitse olla edes lähinkontaktissa kipeään ihmiseen.



Tuo kissan ulosteesta saatava tauti taas on ÄÄRIMMÄISEN harvinainen, ja lähinnä vain sikiölle vaarallinen (jos nainen siis raskaana).



Raskaana olevat osaavat varoa homejuustoa ja raakaa kalaa, mikseivät siis myös noudattaa varovaisuuttaa hiekkalaatikkoa putsatessaan. Käytännössä tuon taudin saamiseksi tulis " syödä" kissan p-skaa, sitä harva tekee edes terveenä!;)



Käytännössä siis huolellinen käsien pesu hiekkalaatikon putsauksen jälkeen riittää. Jos haluaa, voi toki käyttää kumihanskoja/laittaa miehen hommiin. Tahtoisin nähdä tilastot siitä, kuinka monta ihmistä tuohon tautiin sairastuu vuodessa, ja verrata sitä flussa tilastoon... Esim. parvorokon tmv. saa paljon helpommin, ja se myös vaarallinen sikiölle... Joten se siitä lasten parissa tyskentelystä;)

kun se tarttuu vain silloin kun kantaja on juuri saanut ensimmäisen taruntansa. Normaalin immuniteetin omaavalle ihmiselle se ei ole vaarallinenkaan, lähinnä ne ovat vain nuo sikiöt ja aids-potilaat.

Ystävälläni on pöpökammo. Ja hänen lapsensa ovat 4- & 3-vuotiainena pelokkaita ja neuroottisia kakan, potan, pissan yms. kanssa.



Mieti tarkkaan millaisen kuvan maailmasta haluat lapsille antaa. Sairasta antaa sellainen kuva missä kaikki on koko ajan vaarallista. Lapsista tulee ulostetta, räkää, limaa. Lapsi ei ihan ymmärrä miksi aine, joka tulee lapsesta on pahaa ja kamalaa. Miksi hän itse ei olisi siis kamala.



Mua harmittaa lastesi puolesta niin paljon. Sulla menee niin paljon hyvää yhdessäoloaikaa siihen, että taistelet suihkupullon kanssa näkymättömiä vihollisia. Minun mielestäni olet sairas.



Jos parin vuoden kuluttua ymmärrät, että lapsesi ovat epävarmoja ja pelokkaita - katso peiliin. Juuri tuollaisista lapsista kasvaa lisää neurootikkoja joilta menee elämän ihanuus ohi.

puolustakaa nyt joku pöpökammoanne!?