Pinoon kaikki joilla on temperamenttisia lapsia!

Varsinkin esikoinen. Hyvää on se että pärjää elämässä ja ei jää jalkoihin. Kaveritkin on tykänneet.



Huonoa taas että kasvattaminen tuottaa suuria haasteita ja että koulussa tai päiväkodissa tulee herkemmin ongelmia (opettajasta riippuen tunteenpurkaukset voi olla ongelma tai sitten ei).

1v vasta.

Haittaa on toistaiseksi, että äiti väsyy kovin. Ja sisarukset pitää aina muistaa ottaa huomioon, kun yksi vaatii niin paljon, että toiset meinaa jäädä liika vähälle.

Hyötyä, että poika ainakin saa tarpeeksi huomiota ja osaa pitää puolensa joka tilanteessa.

Rohkea likka on!!!

Meillä kaksivuotias, joka alkaa jo vähän tasaantumaan.



Hyviä puolia en ole vielä tiedostanut. Jospa nekin vähitellen alkaisivat näkymään.



Huonoa on se, että äiti sairastui uupumukseen ja masennukseen.

Ihana iloinen tahtopesä, jonka uhmailu alkoi jo vuoden iässä :) Lapsi on ihmeellisen mukautuvainen kaikesta sisusta ja omastatahdosta huolimatta, ei siis ole kuitenkaan hankala lapsi ollut missään vaiheessa. Sanoisin jopa helppo. Montaa rauhallista hetkeä meillä ei kuitenkaan vietetä :) Ennustelisin tämän pojan pärjäävän elämässään! Todella älykäs lapsi. Ja nyt mamma lopettaa kehumisen :D

Tuo termi käsitetään aina väärin ja sitä käytetään aina kuvamaan vain tomeria, kipakoita ihmisiä... jos joku ihminen on vaikka hiljainen ja ujo on se osa hänen temperamenttiaan...

Ja kyllä ihan yleisesti puhutaan temperamenttisista lapsista, juuri vuosi sitten oli muistaakseni Vauva-lehdessä tai Hesarissa artikkeli temperamenttisista lapsista ja siitä, kuinka lapsen voimakas temperamentti saattaa tulla yllätyksenä/järkytyksenä rauhallisille/ujoille/vetäytyville vanhemmille, kuin myös toisinkin päin luonnollisesti.