Minkä ikäiselle lapselle opetatte, ettei kädestä saa ottaa?
Minulla on 3 lasta, joille olen jo vauvasta lähtien pikkuhiljaa opettanut, ettei toisen kädestä saa ottaa. Kaverillani on 1 lapsi, 1v2kk poika, jolle kaveri ei ainakaan vielä ole tuota kaunista tapaa opettanut. Poika repii kaiken muiden lasten käsistä äidin katsoessa vieressä. Kun poika esimerkiksi ottaa toisen lapsen kädestä auton ja näyttää sitä äidilleen " sanoen" " a, a" , hihkuu äiti vaan onnessaan " hyvä, hienosti!" .
Alkoi vaan ottamaan kaverin tapa päähän, mutta ehkäpä kyse on vaan kasvatuseroista ja olen itse liian neuroottinen? :)
Kommentit (7)
Näinhän se pitääkin. Vaikeampaahan se on oppia, jos ensin saa ottaa ja sitten yhtäkkiä ruvetaankin kieltämään.
Nyt asia on niin esillä, että hyvä aika opettaa
Kyllä mä myös sanon muillekin lapsille, ettei toisen kädestä saa ottaa, loukkaantu se Nico-Petterin äiti tai ei. Mutta kuuluu hyviin tapoihin, ettei ota toisen kädestä lelua, ruokaa tms.
Opetan heti kun tenava sen tekee. Yhtälailla kun muutakaan kiusaa ei saa tehdä.
heti olen lapselle sanonut, kun tilanteita on tullut. Samoin olen sanonut vieraille lapsille, jos ovat ottaneet minun lasteni käsistä jotain.
Monesti olen huomannut esim. avoimessa päiväkodissa, että homma menee vain hankalammaksi kun aikuiset väkisin menee lasten leikkeihin väliin ja repii leluja lapsen kädestä pois ja palauttaa niitä sitten sille " alkuperäiselle" omistajalle. Kun pienet taaperot leikkivät, aina se ei harmita yhtään, jos joku ottaa jonkun lelun kädestä, näköpiirissä saattaakin ola joku uusi ja kiinnostavampi. Mutta sitten aikuinen tulee ja puuttumisellaan sekoittaa leikin. Ja monet äidit puuttuvat vain siksi, ettei vaan pidetä huonona ja välinpitämättömänä jne... Kun pelätään, että se lapsi ei koskaan sitten opi leikkimään kunnolla jos ei jokaista kädestä otettua tavaraa joudu antamaan takaisin. Mutta eihän se niin mene. Pieni (alle 2 v) lapsi ei sitä sääntöä tajua vaikka miten selittäisi, hän näkee vain sen kiinnostavan tavaran toisen kädessä, ei ymmärrä vielä koko tilanteen kontekstia. Sitten kun vähän kasvaa niin sitten tietysti pitää lapselle perustellen sanoa, ettei kädestä saa ottaa, mutta sittenkin olisi mielestäni hedelmällisempää opettaa vähän pidemmälle toimintastrategioita, kun vain hokea sitä " Älä ota kädestä" . Esim. ehdottaa lapselle, että hän voi kysyä jos toinen lapsi voisi hetken päästä vaihtaa lelun johonkin tai jos sillä voisi leikkiä yhdessä...
Totta kai silloin jos toinen lapsi selvästi pahoittaa mielensä siitä, että kädestä on otettu niin otan lelun pienemmältäkin lapselta ja palautan sen. Mutta jos toisen mielipaha menee ohi ennen kuin ehdin tilanteeseen, niin turha siihen on mielestäni jälkikäteen mennä väliin. Jos siis kyseessä on tuollaiset reilu 1- v lapset.
ja helpompaa se on niin, kuin alkaa opettaa kaksivuotiasta.
Eräs tuttu ei ole reilun vuoden ikäisen lapsensa käytökseen puuttunut (ja tämä poika vie KAIKEN toisten käsistä), ja nyt kun poika on aloittanut tarhan, joutuu siellä sitten henkilökunta poikaa kieltämään jatkuvalla syötöllä.
Siinä mielessä olen kympin (?) kanssa samaa mieltä, että jokaiseen " lelunriistoon" ei tarvitse puuttua, mutta kyllä tuollaisia jatkuvasti toisten tavaroita rohmuavia voi lempeästi opastaa, ellei oma vanhempi vaivaudu. Em. pojan äiti sitä paitsi on kova komentelemaan muitten lapsia, mutta oma kullannuppu saakin sitten tehdä mitä vaan. Mutta se on jo toinen tarina :)