Lue keskustelun säännöt.
Minkälaisen lähestymistavan valitset jos nuori ei piittaa pätkääkään kotitöistä eikä niitä käskystäkään tee?
21.01.2007 |
Meillä se tilanne, että perhe hajoaa kohta ellei muutosta tule :( Perheessä 18-vuotias, jota ei mikään kotiin tai työhön liittyvä voisi vähempää kiinnostaa. Ei ole tehnyt elettäkään hankkiakseen kesätöitä, oma-alotteisesti ei tee mitään kotitöitä ja jos pyytää/käskee on tekevinään (työn jälki paljastaa ettei ole tehnyt) tai vetoaa unohtamiseen.
Mies vaatii multa asennemuutosta ja uutta lähestymistapaa. Mä olen sitä mieltä, että 18v on osallistuttava kotitöihin käskemättä.
Olen ollut kipeänä/puolikuntoinen kuukauden päivät. Välillä saikulla välillä töissä mutta ottaako perhe tämän huomioon? Eipä ota ei. Itsestään selvää on, että ruoka on pöydässä joka päivä, kaapissa välipalatarpeet, mehut ym. Siivoukset hoituu jne...
Mies on yrittäjä ja vetoaa kiireisiinsä. 18v haukkuu laiskaksi kun en vienyt roskia vaikka olin koko päivän kotona. Eilen itkin koko illan ja mies suuttui siitä. Lisäksi 3v oli aivan hädissään, että mikä äidillä on. Mä hajoan kohta enkä jaksa enää.
Mikä neuvoksi? Haluaisin vaan että muutkin välittäisivät kodista ja ottaisivat vastuuta mutta kun ei. Kerran tulin kotiin iltavuorosta klo 21.30 ja kämppä oli kuin kaatopaikka: astis täynnä likaisia astioita ja tiskipöydällä lisää, roskis pursui jne... Kun huomautin asiasta, kaikki vaan olivat hämmästyneitä että " ai munko tehtävä se on siivota" . Huoh!
Kuinka voin lähestyä asiaa, etten nalkuta vaan saan muutosta aikaiseksi?
Kommentit (23)
Eikä mitään ylimääräisiä rahoja anneta 18-vuotiaalle. MIes ja nuori huomaavat mitä kaikkea päivän puuhiin kuuluu, kun ne jättää tekemättä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tee selväksi, että jos ei hän osallistu yhteisen kodin hoitoon niin sinä lopetat hänen paapomisensa. Jätät lapsen pyykit pesemättä ja muutenkin toimit niin, että tämän nuoren on pakko itsekin jotain tehdä.
Hänellä on varmasti myös oma huone, joten miten siitä huolehtii? Jos ei huolehdi huoneen siisteydestä niin miten olisi se, että otatte hänen vaatteet ja välttämättömät kamat pois huoneesta ja ovi lukkoon ja nuori nukkumaan olkkarin sohvalle siihen saakka kunnes tajuaa ettei kotinne ole hotelli ja sinä et ole palvelija.
Osittaista lakkoa olen jo aloitellut. Sanoin 18v:lle että hänelle en enää mehuja, jogurtteja ym kanna koska hän ei saa pakkauksia vietyä ulos. Niinpä hän juo nykyään vettä. Ruokaakaan en esim. tänään laittanut ja jauhelihakeittoa syötiin viime viikolla 4 päivää. Pyykkiä en ole pessyt 1,5 vuoteen nuorison osalta (niinpä hän nukkuu jopa puoli vuotta samoilla lakanoilla). Auton käyttöoikeuden eväsin pari päivää sitten.
Ongelma on lähinnä se, että miehen mielestä tämä linja johtaa tuhoon :(
Tänään sanoin miehelle, että turhaan mä heidän vastuksinaan roikun jos musta ei ole mitään iloa ja mä vään jäkätän ja käskytän.
läheltä samanlaisen tapauksen nähneenä sanon että kuulostaa vähän huonolta tilanteelta...
Olisiko mahdollista hankkia 18-vuotiaalle omaa asuntoa? Jos ei heti, niin lähiaikoina kuitenkin. Onko empatiakyky muutenkin nuorella puutteellinen?
No 2 jäi pohtimaan asiaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli nyt kun lapsesi on täysi-ikäinen, ihmettelet miksi ei tee kotitöitä. Ja kasvatat olemalla esimerkki miten? Lopettamalla paapomisen? -Kyllä! Tekemättä mitään opettaaksesi toista? -Et!
Et voi edes kuvitella että se ei ole ottanut opikseen kun, " olen kaikki nämä vuodet pyytänyt/ sanonut että tee" .. -Et ole ottanut niskasta kiinni ja taluttanut jokainen päivä mukanasi ja KASVATTANUT nuortasi tekemään.
Nyt on turha sanoa että ole sitten paskainen. Et todella opeta hygieniaa tai hyviä malleja.
Tekstistäsi kuulee valituksen. Ja voin hyvin kuvitella sinut istumaan sohvallesi ja karjaisevan jotain nasevaa pennullesi.. Ja marmattavan siihen päälle, kun " ei toi viihdy kotona, tai nyt se vihaa mua.."
Omaa asuntoa on harkittu ja se on ajankohtainen parin vuoden päästä kun saa koulun päätökseen ja ammatin itselleen. Empatiakyky on todellakin puutteellinen ja myös kommunikointikyky ( ei esim. tervehdi kun tulee kotiin), jälkeenjäänyt ei silti ole. Kiitos kaikille vastaajille; ihanaa kuulla etten ole ainut ajatuksineni ja mielipiteineni. Tulostin miehelle muutaman vastauksen...
Ja muuten, taskurahaa ei ole annettu aikoihin; nyt esim. mopovakuutus raukeaa kun ei ole rahaa maksaa. Ja minähän en tuolla asenteella maksa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihä sinulle voi edes vastata mitään? Luulisi, että normaali lapsi haluaisi edes nukkua puhtaissa lakanoissa. Sen ikäinen osaa ne vaihtaa taatusti itsekin, joten missä vika?
Nyt äkkiä kouluttamaan kun vielä voitte ( ?)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen sanonut hänelle usein, että tänään pesen lakanapyykkiä, tuo omat lakanasi pyykkiin. Mutta kun ei! Niin ja en tiedä onko merkitystä, että lapsi ei ole oma mutta hän kuuluu perheeseen. Tutustuin häneen hänen ollessaan 13v.
Aikojen alussa mies ei antanut mun koskea petivaatteisiin koska tiesi, että ne ovat saastaiset ja kammottavat mua. Kun muutettiin yhteen oli petivaatteiden vaihto luonnollisesti mun juttu. Vaihdoin myös nuoren petivaatteet mutta aika pian annoin siitä vastuun hänelle itselleeen (toki alussa auttaen ja neuvoen). Nyt en enää jaksa ellei häntä itseään kiinnosta!
Kerran kun pyysin nuorta imuroimaan, sanoi mies " ettei tarvii, minä kyllä imuroin" . Oisko osa selitystä kasvatuksessa ennen kuin minä tulin kuvioihin ja myös miehen asenteessa. Ettei kaikki oiskaan vaan mun korvien välissä ja käskytystä.
-ap-
En tahdo kuulostaa loukkaavalta. Luin oman viestini uudestaan ja se oli jo sitä. Siitä anteeksi.
Jatkan vielä-
Et ole kasvattanut, se näkyy teksteistäsi. Eli et anna rahaa mopoon ja poika on jo auto ikäinen? No tottakai hän on jo 3 vuotta tehnyt kesätöitä? Vai onko raha vain käsite joka tippuu puista?
Et tee ruokaa tai tuo mehua, jugurttia? Siis 18 vuotias valitsisi mehun limun sijasta ja jugurtin pizzan/karkin sijasta? No hienoa! Siinä on mennyt oppi todella perille. Mutta ruokaa täytyy tehdä. Ja jos nyt on pojasta kysymys.. He kypsyvät huomattavasti hitaammin. Jos saa vielä kotona olla 2-5 v. alkaa olemaan kypsä. Valitettavaa mutta totta. Kenen luulet hänelle opettavan nämä kotitalouden salat jos hygienia asiat ei ole lainkaan kunnossa?
No ei todella hänen ikäiset tytöt katsele. Ja vaikka aloittaisi miehistymisen armeijan kautta ja siitä töihin, se veisi silti sen 5-10 v ennen kun naiset alkaisivat jo kilpailemaan hänestä.
No niin. Älä katso ikää. Vaan mieti itseäsi nuorena ja katso onko poikasi oikeasti valmis. Opeta vaikka vaikeimman kautta. Mutta opeta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
paikkakunta vaihtui ja muutin omaan asuntoon. Ihan kaikki piti huolehtia itse, ruoka, pyykit, rahojen riittävyys. 18-vuotiaana olin jo hyvin itsenäinen ja tottunut pitämään huolta omista asioistani ja omasta elämästäni. Minulla oli myös kova halu itsenäistyä. 18-v tunsin olevani jo aikas lailla aikuinen. Yksilöllisiä eroja tietty on ja pojat kehittyy eri vauhtia...mutta...:/
eivät kunnioita sinua, vlitettavasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Raha ei ole käsite, joka tippuu puista. saa rahaa tekemällä satunnaisesti töitä isänsä firmassa. Kesätyön hankinnasta ei ole kiinnostunut vaikka olemme sanoneet että ahkeruudesta voisimme palkita. Esim. jos hakisi aktiivisesti kesätöitä, voisimme avustaa oman auton hankinnassa mutta laiskuudesta emme palkitse. Hygienia-asioista on käyty keskustelua mutta ilman tulosta.. Viettää kyllä suihkussa 45min päivittäin mutta ei siivoa huonettaan eikä vaihda lakanoita. Vaatteitaan pesee silloin tällöin.
Niin ja ruokaa kyllä teen mutta tänään keitti yli ja jätin tekemättä. Sulatin anopin tekemää hernesoppaa jota eivät sit kuitenkaan syöneet (itse olin iltavuorossa töissä). Joskus nakitan ruuan laiton nuorelle ja hän kyllä osaa laittaa hyvää ruokaa jos vaan haluaa. Jos on vähemmän hyvää en silti moiti.
Mies syyttää nalkuttamisesta ja käskyttämisestä. Mutta mitä muita keinoja olisi?
Joskus sanon esim. " olis kiva jos imuroisit" mutta tapahtuuko mitään? Eipä tapahdu. Olen myös vedonnut oma-aloitteelisuuteen " keittiönpöytäpalavereissa" (noin pari kuukautta meni etten käskenyt vaan odotin oma-alotteista toimintaa. kun sitä ei ilmennyt oli pakko taas käskeä). HUOH!
sillä, ettei vaadi tältä mitään. Meidän perheessä kävi juuri näin. Kolme tytärtä muutti itsenäisesti omilleen 17-, 18- ja 19 -vuotiaina, poika jumittaa kotona 27-vuotiaana ilman koulutusta, kumminkin ihan fiksu kiva, mutta kasvatettu niin perhanan laiskaksi ja mukavuudenhaluiseksi. Arvaapa onko hänellä tyttöystävää? Mitään tulevaisuudensuunnitelmia?
Ei sen tartte, sano isä.
Pojan ei ole tarvinnut ottaa vastuuta koska isä ei sitä häneltä vaadi. He toimivat kaksikkona ja tavallaan olet ulkopuolinen kun et ole lapsen äiti.
Mielestäni teidän on miehesi kanssa pidettävä syvällinen keskustelu vanhemmuudesta ja sen vastuista. Aikuisten on opastettava lapsensa huolehtimaan arjen velvotteista. Harvalla on varaa palkata palveluskuntaa pyörittämään kodin ylläpitoa.
Pyykinpesu
Siivous
Ruoanlaitto
Nämä on opetettava kotona että aikuisena pärjää. Nykypolven naisista harva on valmis " palvelemaan" miestään ja tämä tuottaa suuria ongelmia tälle nuorukaiselle jatkossa. Jos tottuu täyshoitoon kotona niin tulevassa parisuhteessa tulee riitaisuutta.
Tämä ongelmanne ratkeaa ainoastaan että te perheen vanhemmat puhallatte yhteen hiileen.
Miehen kanssa tuumailtuanne asiaa keskustelette kolmisin asiat läpi. Kerrotte että tarkoituksenne on hyvä ja auttaa häntä selviämään elämästään myös jatkossa paremmin. Sovitte selkeitä työsuoritteita tälle nuorelle aikuiselle.
Kahden viikon välein lakanoiden vaihto.
Kerran viikossa huoneensa siivous.
Roskien vienti pari kertaa viikossa vähintän.
Lisäksi tarvittaessa muita tehtäviä.
Mukaan ruoanlaittoon ja omasta lempiruoasta voi aloittaa.
Kauppaostokset voi joskus hoitaa. Lista mukaan.
Hänen täytyy konkreettisesti tehdä niitä suoritteita niin ymmärtää niihin kuluvan ajan ja oppii niitä hoitamaan.
Mitään sinun työlakkoa en kannata kärjistää tilannetta entuudestaan.
Terveiset miehelle ja pojalle.
Oma äitini vaipui vanhempien eron jälkeen psykoosiin jota ei silloin osattu tunnistaa tai hoitaa. Asuin kaksin yläaste iästä lähtien äitini kanssa joka parantui ed. m. muutaman vuoden päästä hoitoon mentyään ja masennus sekä kuntoutus veroitti minua paljon myös.
Tunnen katkeruutta äitiäni kohtaan kun en saanut häneltä ohjausta elämän pyörityksessä. Vaikkakaan hän ei voinut sille silloin mitään.
Isääni olisin silloin tarvinnut.
Kerta poikasi on isäsi ja sinä ilmeisemmin olet häntä silti kasvattanut nämä vuodet, en työntäisi poikaa pois- isälleen täysin hoidettavaksi. Silloin hän kokee hylkäämisen.
Vaikeita asioita. Mutta palaa huomenna.
Seuraus
Karttelee töitä edelleen
Ei koulutusta
On jo kolmekymppinen
Tuot ruoat kotiin, mutta eineksiä, joita jokainen lämmittelee itsekseen. Hoidat vain 3-vuotiaan asiat. Peset vain omat ja pienen vaatteet. Otat lapsen ja lähdet pois huushollista aina kun vain mahdollista, ettei tarvi kaatopaikkaa katsella. Korvatulpat kun muuta alkavat jäkättää.
Kerrot mistä on kyse - äitikin tekee vain sen mitä muutkin, ei enempää, tasapuolisuuden vuoksi. Muutama viikko kun menee, niin voit analysoida tuloksia. Ja miettiä elätkö mieluummin ilman sotkupyttyjäsi vai miten jatkat.