Lue keskustelun säännöt.
Minkälaisen lähestymistavan valitset jos nuori ei piittaa pätkääkään kotitöistä eikä niitä käskystäkään tee?
21.01.2007 |
Meillä se tilanne, että perhe hajoaa kohta ellei muutosta tule :( Perheessä 18-vuotias, jota ei mikään kotiin tai työhön liittyvä voisi vähempää kiinnostaa. Ei ole tehnyt elettäkään hankkiakseen kesätöitä, oma-alotteisesti ei tee mitään kotitöitä ja jos pyytää/käskee on tekevinään (työn jälki paljastaa ettei ole tehnyt) tai vetoaa unohtamiseen.
Mies vaatii multa asennemuutosta ja uutta lähestymistapaa. Mä olen sitä mieltä, että 18v on osallistuttava kotitöihin käskemättä.
Olen ollut kipeänä/puolikuntoinen kuukauden päivät. Välillä saikulla välillä töissä mutta ottaako perhe tämän huomioon? Eipä ota ei. Itsestään selvää on, että ruoka on pöydässä joka päivä, kaapissa välipalatarpeet, mehut ym. Siivoukset hoituu jne...
Mies on yrittäjä ja vetoaa kiireisiinsä. 18v haukkuu laiskaksi kun en vienyt roskia vaikka olin koko päivän kotona. Eilen itkin koko illan ja mies suuttui siitä. Lisäksi 3v oli aivan hädissään, että mikä äidillä on. Mä hajoan kohta enkä jaksa enää.
Mikä neuvoksi? Haluaisin vaan että muutkin välittäisivät kodista ja ottaisivat vastuuta mutta kun ei. Kerran tulin kotiin iltavuorosta klo 21.30 ja kämppä oli kuin kaatopaikka: astis täynnä likaisia astioita ja tiskipöydällä lisää, roskis pursui jne... Kun huomautin asiasta, kaikki vaan olivat hämmästyneitä että " ai munko tehtävä se on siivota" . Huoh!
Kuinka voin lähestyä asiaa, etten nalkuta vaan saan muutosta aikaiseksi?
Kommentit (23)
voi hänen kaikenlaisen rahallisen tukemisenkin lopettaa kesäksi.
Jos hän ei sitoudu kodin sääntöihin, hän voi alkaa etsimään omaansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En siksi, etten rakastaisi lastani, vaan siksi, että tämä tajuaisi mitä elämä oikeasti on. Hän on jo aikuinen, täysi-ikäinen ja sen mukaan on käyttäydyttävä. Jos ei halua asua minun kodissani minun säännöilläni, on sitten mentävä muualle asumaan. Laiskuudella ei elämässä menesty.
Silmääni pisti tuo että toivoisit " kiinnostusta" ja " toimintaa käskemättä" . Sellainen on mielestäni kyllä utopiaa nuorten kohdalla kuten useimpien miestenkin. Ehkä tosiaan tarvitsisit asennemuutosta, ei kuitenkaan niin kuin miehesi tarkoittaa.
Sinun täytyy lähteä liikkeelle siitä että sinä et ole se työmyyrä joka tekee kaiken. Niin minä olen tehnyt. Olen palkannut meille siivoojan paikkaamaan miehen puuttuvaa työpanosta. Ei meillä rahaa olisi, mutta se otetaan (miehen palkasta), koska pidän tärkeämpänä sitä että minulla säilyy järki päässä eikä tarvi koko ajan olla katkera siitä että joudun raatamaan yksin.
Lasten suhteen taas on pakko lähteä siitä että he ovat kasvatettavia ja vajaavaltaisia, myös 18-vuotiaat. Niin kauan kuin kokona asuvat. Heiltä vaaditaan kotitöitä pedagogisessa mielessä.Nuorikin on sinun kasvatuskohteesi, ei työtoverisi. Eli et voi olettaa että hän tekisi jotain vapaaehtoisesti tai mielellään, sinun duunisi on olla orjapiiskuri.
Meillä on kolme ala-asteikäistä poikaa, joilla on jääkaapin ovessa viikottain työlista, joka pitää suorittaa viikon aikana Tehdyt työt rastitetaan ja tietokoneen käyttö on sidottu töitten tekemiseen. Muistuttamatta ja käskemättä työt eivät silti tule tehdyksi. Huonosti tehdyt työt voidaan määrätä uusittavaksi (harkinnan mukaan, joskus on helpompi korjata itse jäljet). Kaikenlaista siinä saa kuunnella: itkua, raivoa, vihaa, syytöksiä ja syyllistämistä. Se täytyy nyt vaan kestää. Ja duunia saa tehdä asian eteen vähintään yhtä paljon kuin jos tekisi ne työt itse. Ja monesti täytyy tehdä ne työt yhdessä lapsen kanssa tukeakseen " liian väsynyttä" ja näyttääkseen että asiat sujuvat yhteistyöllä parhaiten.
Etkö voisi jotain samaa soveltaa tähän poikaan. Mikä on sellainen jolla voisit häntä kiristää? Tai tietysti - jos tuntuu mahdottomalta ryhtyä siihen nyt enää, niin hommatkaa tosiaan pojalle se oma koti. Voit antaa hänelle vaikka nämä vaihtoehdot: omaan kotiin tai osallistuminen. Saa sitten valita sen mieleisimmän ja sinä voitat kummassakin tapauksessa
Tsemppiä vaan! Kukaan ei sun häntääsi nosta jos et sinä itse ;)