Onko muita jotka ei usko/halua avioliittoon?

Jos menisinkin, tekisin sen korkeintaan maistraatissa ja jos juhlat pitäisin, ei mitään hääleikkejä ja morsiusmekkoja.

Oletko 2 miettinyt että olisko tosiaan kuitenkaan eroa sillä onko vihitty vai ei jos elää yhdessä? Miksi se on sulle lähinnä leikkiä?

Vai sekö se on ettei noin vaan sitten pääse lähtemään jos on naimisissa?

Muuta eroa ei juurikaan avioliitolla ole verrattuna avoliittoon/pitkään parisuhteeseen.

häät ja avioliitto on kaksi eri asiaa. Avioliitto on juridinen sopimus, jolla turvaat oman asemasi jos puolisolle tapahtuu jotain. Avoliitossa et ole yhtään mitään suhteessa mieheesi (siis lain mukaan), esimerkiksi miehesi lähin omainen olisi silloin joku hänen sukulaisensa, ja perintöä tai leskeneläkettä et saisi jos hän sattuisi kuolemaan. Yhteisestä asunnostakin joutuisit lähtemään, jos miehen sukulaiset haluaisivat sen myydä.



Näistä syistä me mentiin naimisiin, maistraatissa, ilman mitään häitä tai muita juhlia.



kukin tietenkin tyylillään, mutta kannattaa ajatella myös mahdollisia lapsia ja myös varautua pahimpaan. Se on tervettä järkeä se.

Ihmissuhteet ovat nykyään kertakäyttökamaa; juhlitaan hienoja häitä ja hetki vain niin erotaan.



Siksi huvittaa lehtien sivuilla kekkuloivat superonnelliset, jotka jo vuoden kuluttua notkuvat toisten kainaloissa. Siksi en ymmärrä hääjuhlia, naimisiinmeno onkin eri juttu.

alkuperäinen viesti koskin avioliittoa eikä häitä, jotka (toistan) ovat kaksi eri asiaa.

kuin 6. Joo, ja sittemmin erottiin.

Nyt olen menossa naimisiin nykyisen mieheni kanssa. Sanokaa höppänäksi romantikoksi, mutta menemme naimisiin rakkaudesta ja pidämme hääjuhlan (tosin emme semmoista hörhelöistä). Jostakin syystä tämä tuntuisi kestävän paremmin kuin aiempi liittoni. Vaikka emme entisen mieheni kanssa olisi naimisiin menneetkään, en usko että se olisi kestänyt. Liikaa järkisyitä, liian vähän rakkautta ja sitoutumista..



Anteeksi, tämä ei nyt liittynyt ap:n juttuun. No se verran, että eroni jälkeen en ajatellut avioliiton olevan tärkeä, mutta tavattuani nykyisen mieheni, huomaan sen aivan eri tavalla tärkeäksi. Ehkä ap ei ole tavannut vielä oikeaa ihmistä?

Voihan olla noinkin... uutta miestä tapailen... :)