Kokemuksia työskentelystä autistien kanssa?

Totta kai pärjäät lähihoitajan koulutuksella.

Meillä autisteja hoitaa kouluttamattomat nuoret tytötkin.

jokaisen kanssa pitää opetella toimimaan omalla tavallaan mutta perusasiat autismista nyt edes olisi hyvä olla tiedossa ennen töihin ryhtymistä. Avointa mieltä ja reippautta ja pitkää pinnaa etenkin tulee vaatimaan mutta osaa olla antoisaakin työtä.

Ja mitä työtä ne kouluttamattomat tytöt tekivät?

-ap

Perusviittomat oppii äkkiä jos on kuuro esimerkiksi.

Autismista on vain tehty vähän turhan erikoinen juttu nykyään. Se on kovasti muotia. Ei se sen kummempi kehitysvammaisuuden laji ole kuin muukaan.

eroaa esim. downista käytännön työssä? -ap

tarkemmin millaisesta autistisesta on kyse. Kommunikoiko kielellisesti vai esim. kuvien avulla? Kuinka tarkka pitaa olla paivaohjelman noudattamisessa? Sietaako muutoksia? Onko omassa maailmassaan vai ottaako kontaktia ulkomaailmaan? Onko aktiivinen vai passiivinen?



Riippu tosi paljon autistisesta mita pitaa ottaa tyossa huomioon. Meilla toissa on asiakkina monen eri " tason" autistisia lapsia. On niita, joiden kanssa voi olla ihan tavallisessa ymparistossa terapian ajan ja niita, jotka tarvivat lahes taysin virikkeettoman ympariston.



Muista, etta aluksi on varmasti hankalaa rakentaa suhdetta autistiseen, silla heille paivasta ja vuodesta toiseen toistuvat kuviot ovat tosi tarkeita ja poikkeamat saavat useimmat pois tolaltaan.

- tarkka paivajarjestys tarkea

- visuaalinen tuki verbaalisen kommunikoinnin rinnalla (kuvakortit yms.)

- siirtymatilanteet vaikeita

- kommunikointi vaikeaa

- tiedot ja taidot ovat vaikeasti generalisoitavissa, mm. jos osaa kayda yhdessa kaupassa ostoksilla, ei valttamatta osaa kayda ostoksilla toisessa kaupassa

- kieli joka meista kuulostaa jopa toykealta on autistiselle usein selkeaa ja turvallista

Eivät kertoneet. Ilmeisesti pitäisi työskennellä useampienkin kanssa. Ymmärsin, että nimellisesti henk. koht. avustaja, mutta käytännössä työtä muidenkin kanssa.

On puhuvia ja puhumattomia. Kuvia, tekstiä ja FC-T (?) puheen lisänä. Jännittää, kun olen ymmärtänyt, että poikkeavaa aistitoimintaa, voivat kuulemma inhota jotain hajun perusteella. Ja entäs se arvaamattomus ja fyysinen päällekäyminen?

sietää hyvin muutoksia, lähes puhumaton, kuvakommunikaatio onnistuu joten kuten. Iloinen poika, joka haluaa halailla paljon ja muutenkin olla ihmisten kanssa. Raivareita saa viikottain, kuitenkin erittäin pidetty lapsi päiväkodissakin. Pari ystävääkin saanut, poikani ei osaa leikkiä, mutta käy halailemassa niitä terveitä ystäviä (normaalisaa ryhmässä avustajan kanssa).



On sellaisiakin autisteja, jotka eivät oikein siedä kosketusta, eli aivan erilaisia kuin oma lapseni. Eli todellakin ovat yksilöitä, kauniita lapsia.



www. aspalsta . net ilman taukoja siellä kertovat lapsistaan kohdassa autismi.

puhuu paljon (Luennoi suorastaan) mutta on huono kuuntelemaan ja ymmärtää kaiken kirjaimellisesti. Matemaattisesti erittäin lahjakas. Ei siedä muutoksia lainkaan, rutiinit ovat tärkeitä ja avustajan ensimmäinen ongelma onkin aina se, että hän on uusi asia lapsen ympäristössä. SEuraava ongelma on se, että koska autisteille henkilökemia on tärkeää ja koska lapsi on itse kaikessa muussa paitsi verbaalisesti keskimääräistä melkolailla älykkäämpi, ihan kaikki avustajat eivät koskaa tule hyväksytyiksi koska lapsi ei huoli ympärilleen " tyhmiksi" katsomiaan ihmisiä. Ja jos sitten avustaja yrittää käyttää tähän lapseen " aikuisen auktoriteettia" yrittämättäkään itse sitä ansaita, mistään ei taatusti tule mitään.



Ehdotan että luovut ajatuksesta autistien auttamisesta " tietynlaisena" työnä ja katsot vain mitä vastaan tulee. Autistitkin ovat kaikki erilaisia.

Mikä kmmunikaatio menetelmä on fc-t?

siis yli puolet on kehareita. ainakin minulle on kerrottu, että olisivat vaativampia hoidettavia, kun keharit. huumorintaju on heillä omanlaisensa. autistiset ovat monen kirjavaa sakkia. joten parhaiten pärjäät, kun otat heidät yksilönä. varmasti mielenkiintoista työtä ja kasvattaa ihmisenä. itselläni keskivaikeasti kehitysvammainen lapsi autistisilla piirteillä.

Miksi tällaisiin kysymyksiin vastataan ilman ensimmäistäkään tiedonjyvää?



Autisteissa ON toki kehitysvammaisiakin, mutta myös huippuälykkäitä. Älykkyys on heillä about samaa tasoa kuin valtaväestölläkin, mutta ongelmana on sen esilletuominen ja soveltaminen, koska noin puolella autisteista on jonkinasteisia kielenkehityksen viivästymiä ja ongelmia. Osa ei puhu lainkaan, mutta hekin oppivat yleensä käyttämään kuvakortteja ilmaisun tukena.



Autisteja on ihan yhtä monenlaisia kuin normaalejakin ihmisiä. Osa eristyy vähänkään tuntemattomammista ihmisistä ja kaihtaa hälyä ja ryhmätilanteita. Toisessa ääripäässä ovat aspergerin syndroomaisista ne, jotka " aggressiivisesti" (ei siis päällekäyvästi, mutta piittaamatta toisen kiinnostuksen asteesta) dominoivat tilanteita ja puhua pölöttävät päälle omista kiinnostuksen kohteistaan.



Autismi on sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelma. Ap, varmasti opit tulemaan toimeen autistien kanssa, mutta ilman muuta se vaatii ennakkoperehtymistä. Aloita netistä, googlaamalla löytää perustietoa.



Menestystä!

Ilman muuta odotettavissa mielenkiintoinen työ. Siksikin vähän jännittää mitä työ on, koska ilmeisesti henkilökunnan vaihtuvuus on ollut aika suuri tuolla.

Avoimella asenteella siis ja netin kautta. -ap

kaksi autistia. Molemmat aivan erilaisia toisiinsa verrattuna. Helppoa heidän kanssaan ei ole mutta antoisaa joka tapauksessa. Ei siihen hommaan oikein voi valmistautua esim. parissa viikossa. Samanlaista kuin lapsen saaminen: sitä lukee kaikkia kirjoja mutta se oma vauva on kuitenkin yksilö, johon yleispätevät neuvot eivät läheskään aina tepsi...



Tsemppiä!