Kosteusvaurio ja hometta, olemme sairastelleet, onko näillä yhteyttä?

HOME SAIRASTUTTAA PERHEEN



Nenä vuotaa, yskittää, silmät punottavat, ääni on maassa. Päätä särkee ja väsyttää.



Diagnoosin teko



Kenellepä nämä oireet eivät olisi tuttuja. Mutta siinä vaiheessa kun oireet pitkittyvät, aikuiset ovat vähän väliä poissa töistä flunssan takia ja lapset itkevät jatkuvasti korvan tai poskiontelon tulehduskipuja, pitäisi hälytyskellojen soida. Joskus perheenjäsenet ovat käyneet lääkärissä kymmeniä, jopa sata kertaa vuodessa, ennen kuin kukaan hoksaa että oireiden aiheuttaja on oma koti.



Joskus vierähtää vuosia ennen kuin homealtistus huomataan. Pitkittyessään oireet ovat kroonistuneet, ja perheessä esiintyy astmaa, allergista nuhaa tai vaikeita allergioita sekä uuvuttavaa ODTS-oireyhtymää. ODTS:n tunnusmerkkejä ovat kuume ja vilunväreet, yskä, hapennälkä sekä lihas- ja nivelkivut. Joidenkin homeelle altistuneiden niveloireet muistuttavat reumaa. Viime vuosina on huomattu, että homeongelma kotona tai työpaikalla lisää merkittävästi riskiä sairastua astmaan.



Kun diagnoosi lopulta tehdään, olisi järkevintä lähteä saman tien evakkoon. Valtaosa oireista katoaa, kun ihminen pääsee homeen luota pois. Valitettavasti moni perhe on sellaisessa taloudellisessa tilanteessa, ettei muuttaminen ole mahdollista. Kun perheen koko omaisuus on kiinni hometalossa eikä työnantaja maksa pitkittyneestä sairauslomasta palkkaa, uuden asunnon vuokraan ei ole rahaa. Toimeentulotukeakaan ei saa, koska talo ¿ olkoonkin asumiskelvoton ¿ tulkitaan netto-omaisuudeksi.



Diagnoosi saattaa aluksi olla helpotus: vihdoinkin oireilulle löytyy selkeä syy. Mutta kun ongelman laajuus valkenee, ahdistus kasvaa. Asumisterveysliiton toiminnanjohtaja Hannele Rämö puhuu hometalokatastrofeista, joissa perhe ajautuu taloudelliseen ahdinkoon. Monesti isovanhemmat on pyydetty lainojen takaajiksi, joten katastrofista kärsitään kolmessa polvessa. Samasta syystä yksityishenkilön velkajärjestelyyn hakeutuminen voi olla mutkikasta.



¿ Perheen terveydenhuoltokulut ovat yli 3 000 euroa vuodessa. Asiantuntijaselvitykset maksavat 5 000¿8 500 euroa, ja talon korjaus- ja puhdistuskustannukset ovat keskimäärin 50 000 euroa. Jos homekiistaa puidaan käräjillä, kulut ovat yleensä 10 000¿25 000 euroa. Monet perheet joutuvat ottamaan suuria lainoja saadakseen kotinsa taas kuntoon. Huoli toimeentulosta ja perheen terveydestä on musertava, Hannele Rämö kuvailee Asumisterveysliiton asiakkaiden tyypillistä tilannetta.



¿ Sellainen ihminen, joka on käynyt läpi hometaloprosessin, ei ole enää entisensä. Taloudelliset huolet ja sairastelu synnyttävät epätoivoa, ja ihminen alkaa syyttää itseään tai puolisoaan.



Jatkuva sairastelu huonontaa elämän laatua. Vanhemmat tuntevat syyllisyyttä ollessaan jatkuvasti poissa töistä joko oman tai lasten sairastelun vuoksi. Lapset ovat poissa koulusta ja putoavat kärryiltä. Silloinkin kun he ovat koulussa, he ovat liian väsyneitä jaksaakseen keskittyä opiskeluun. Lapsia saatetaan kiusata oppimisvaikeuksien tai homeen hajun vuoksi, ja aikuisten paineet voivat purkautua perheväkivaltana tai alkoholiongelmina.



Kymmenet tuhannet oireilevat



Suomalaisten häpeä ja leimautumisen pelko on niin suuri, että ongelmista ei yleensä pukahdeta muille.



¿ On hirvittävä häpeä, kun on maksanut 100 000¿150 000 euroa kodista, joka onkin torso. Pelätään naapurien vahingoniloa. Suurten lainojen takia elintaso putoaa, mutta kulisseja yritetään pitää yllä keinolla millä hyvänsä, Rämö kuvailee.



Jos kaikki menee hyvin ja luottoraja venyy, perhe pääsee muutaman vuoden kuluttua takaisin jaloilleen. Korviaan myöten veloissa, mutta suhteellisen terveenä. Monet prosessista selvinneet ovat niin katkeria ja pettyneitä viranomaisten toimintaan ja suomalaiseen yhteiskuntaan, että ovat muuttaneet ulkomaille. Vaikeinta on niillä, jotka menettävät kotinsa ¿ heillä on vaara joutua vaikeaan masennuskierteeseen.



¿ Kodin menettäminen on niin kova kolaus, että sitä on ulkopuolisen vaikea ymmärtää. Ihmiset menettävät perusturvansa. Kodin mukana menee menneisyys, mutta jatkuva sairastelu tuntuu vievän myös tulevaisuuden. Tällaiseen tilanteeseen ajautuneet perheet tarvitsevat valtavasti tukea.



Asumisterveysliitto neuvoo puhelimitse vuosittain pariatuhatta asiakasta, jotka kärsivät eriasteisista kosteusvaurioista. Sähköpostitiedusteluja tuli viime vuonna 800. Allergia- ja Astmaliittoon tuli viime vuonna reilu tuhat yhteydenottoa, Hengitysliittoon 2 300.



Arvioiden mukaan kymmenettuhannet suomalaiset kärsivät homealtistuksen aiheuttamista oireista. Vuosittain muutamalla sadalla oireet pahenevat kroonisiksi, vaikeiksi sairauksiksi, jotka eivät parane vaikka altistuminen homeelle loppuisi. On myös havaittu, että lapset tervehtyvät paremmin kuin aikuiset. Tutkijoille on yhä mysteeri, miksi ärsytys- ja yleisoireet kuten nuha, tukkoisuus, väsymys ja päänsärky jäävät joillain aikuisilla ¿päälle¿. Homeongelma on poissa päiväjärjestyksestä, mutta sairastelu vain jatkuu.



Työpaikallakin voi sairastua



Kosteusvauriot ja niistä kehkeytyneet mikrobikasvustot eivät ole pelkästään kotien ongelma, vaan home aiheuttaa terveysongelmia myös kouluissa ja työ-paikoilla. Tutkimusten mukaan 70 prosenttiin päiväkodeista ja 80 prosenttiin koulurakennuksista tulee kosteusvaurio jossain vaiheessa rakennuksen elinkaarta. Kosteudelle altistuneista rakennuksista 20¿25 prosenttiin tulee homeongelma.



Kosteusvauriot eivät säästä liike- ja toimistorakennuksia, joten myös työpaikoilla voi rehottaa erilaisia mikrobikasvustoja, jotka aiheuttavat terveydellisiä ongelmia. Hiljattain tehty suomalais-tutkimus osoitti, että aikuisena puhjennut astma johtuu usein työympäristöstä. Kuvaavaa on, että home oli viime vuonna yleisin ammattiastman aiheuttaja. Lehmä oli toiseksi yleisin.



Jos home sairastuttaa työntekijän ja hänellä osoitetaan olevan ammattitauti, tilanne on yleensä selkeä: vakuutusyhtiö korvaa hoidosta, kuntoutuksesta sekä ansionmenetyksestä aiheutuneet kulut. Tosin korvauksia maksetaan vain siihen asti, että työntekijä tervehtyy ¿ vaikkei hän pystyisikään enää palaamaan entiseen työhönsä.



Tutkimusprofessori, ylilääkäri Henrik Nordman Työterveyslaitokselta on huomannut, että työ-paikalla sairastunut jää helposti väliinputoajaksi. Ammattitaudin kriteerit ovat hyvin tiukat, mutta kiistattoman diagnoosin teko voi olla hankalaa. Vain kolmelle homelajille on olemassa keuhkoaltistustesti, vaikka tarvetta olisi yli kymmenelle. Niinpä kaikki homealtistukset eivät näy testeissä.



Jos vakuutusyhtiö päättää, ettei homeoireilu ole merkki ammattitaudista, korvauksia ei tipu. Myös Kela suhtautuu korvaushakemuksiin nihkeästi. Kelan näkemyksen mukaan on työnantajan vastuulla pitää huoli, ettei työympäristö aiheuta vaaraa. Samoin Kelassa järkeillään, että jos työntekijä on työkykyinen, hän voi hakea uutta työpaikkaa. Työttömyyskorvaustakaan ei yleensä voi nostaa, jos työsuhde on edelleen voimassa. Tästä periaatteesta on joissain tapauksissa kuitenkin joustettu.



¿Työntekijän suojaksi on säädetty paljon lakeja, mutta näyttää siltä, että homeongelmien ollessa kyseessä ne kääntyvät työntekijää vastaan, Nordman huomauttaa.



¿Valituskierre voi kestää vuosia, ja työntekijän toimeentulo on oikeusprosessin ajan ihan auki. Taistelu erilaisia vakuutusjärjestelmiä vastaan on turhauttavaa ja johtaa helposti masennustiloihin. Tällöin psyykkisten oireiden hoitamisesta voi tulla tärkeämpää kuin alkuperäisten sairausoireiden hoidosta.



Psyykkistä rasitusta pahentaa entisestään, että työntekijä pelkää leimautuvansa työnantajan ja kollegoiden silmissä hankalaksi tai työtä vieroksuvaksi.



Henrik Nordmanin mielestä väliinputoajien tilanne paranisi paljon, jos sosiaali- ja terveys-ministeriö, vakuutusyhtiöt, Kela ja työnantajapuoli sopisivat yhdessä pelisäännöistä, miten homeen aiheuttamat terveyshaitat korvataan työntekijälle.



¿On muistettava, että homeongelma ei ole suuri lääketieteellinen ongelma vaan rakennustieteellinen ongelma. Kun rakennetaan oikein ja korjataan kosteusvauriot kunnolla, valtaosa oireista katoaa ja sairastelu loppuu, Nordman painottaa.



Homevauriot on tänä vuonna ensimmäistä kertaa mainittu hallitusohjelmassa. Ohjelmassa luvataan kiinnittää huomiota home- ja kosteusvaurioiden ennaltaehkäisyyn ja kohentaa homevaurioista kärsivien asemaa. Valtion asuntorahaston rahoitusasema turvataan ja sen toimintaa kehitetään.

Olemme siis sairastelleet flunssaa, kurkkukipua, nuhaa, yskää, silmätulehduksia, korvatulehduksia koko perhe nyt n. 1,5 kk ajan. Viime viikolla huomasimme koskeusvaurion ja hometta. Kuivatus alkaa ensi viikolla. Onkohan näillä yhteyttä? Mitenköhän pian home katoaa kun kuivatus aloitetaan? Kokemuksia! Kiitän jo etukäteen!

Käy asumisterveysliiton sivuilla, sekä astmaliiton sivuilla

++++++



Googleta ja Googleta tietoa löytyy.



Tyypillisiä homesairauksia on toistuvat silmätulehduket, nuha, päänsärky, huimaus, ylähengitystieoireet, poskiontelotulehdukset, astma ja iho-oireet. Toki em. sairauksia esiintyy muistakin syistä ja syy-yhteyden osoittaminen on vaikeaa.



Lapsellani on homeallergia. Asuttiin kosteus- ja homevaurioisessa asunnossa, muuton jälkeen flunssakierre loppui kuin seinään.

joka tulee mittauttamaan mahdollisen huoneiston kosteusvauriot.



(asumisterveys / asunnon tarkastukset (mm. sisäilman laatu): kunnan terveydensuojeluviranomainen)

Kysymyksiä



Onko oma vai vuokra-asunto?

Jos mattoja revitään pois niin siellä ei pitäisi asua. Pienhiukkasia joutuu huoneilmaan ja keuhkoihin.



Lisäksi täytyy tehdä homesiivous. Käytännössä kaikki tekstiilit on pestävä ja pinnat pyyhittävä. Tähän saatavissa ohjeita.

aiheuttaa näitä oireita?

Homeet eivät todellakaan katoa minnekään pelkällä kuivattamisella! Ja ihan taatusti voi home olla oireiden aiheuttaja. Kannattaa pian tehdä päätös muuttaako pois vai korjatako. Jos jäätte, muistakaa huolehtia suojauksista, sillä puretuista rakenteista pöllähtää hengitysilmaan melkoisia määriä mikrobeja. Hyvätkään suojaukset eivät aina takaa sitä, että tiloissa voi asua remontin ajan. Jälkisiivous on myös äärettömän tärkeä ja se on tehtävä ammattilaisen taholta huolellisesti.



Terv. kotinsa homeen vuoksi menettänyt

Jos teillä on suht tuore homevahinko, niin ette te nyt siitä ole ehtineet kamalasti oireita kehitellä. Tyypillisesti homeelle altistuminen vie aikaa eli oirehtiminen ei ala välittömästi, jollette ole jo aiemmin altistuneet jossakin muualla homeelle.



Kuivatuksen yhteydessä vaihdetaan toki homerakenteet eli esim. seinän kipsilevyt.



JOS asia sinua murehdituttaa, etkä ollenkaan tiedä, missä vaiheessa kosteusvahinko on tapahtunut, niin sitten kannattaa kääntyä kunnan terveysviraston puoleen ja tiedustella homemittausta.

Tuo 1.5 kuukautta on kuitenkin niin lyhyt aika.