Lue keskustelun säännöt.
Mua pelottaa miten mun hermot tulee kestämään kotona lasten kanssa
08.12.2006 |
Esikoisen kanssa ei ollut mitään ongelmia olla kotona, mutta nyt kun kakkosen äitiysloman alku lähenee, minua ei huvittaisi yhtään jäädä töistä pois ja kotiin. Ahdistaa jo etukäteen, miten sitä jaksaa päivät pitkät pelkkien tenavien kanssa. Mikähän mua vaivaa, ei mulle esikoisen aikana tosiaankaan mikään tallainen ollut ongelma.
Kommentit (25)
Huomaa miten paljon lapsiasi arvostat.. tulee surullinen mieli lastesi takia. Eiväthän he ole valinneet syntyä. Ja sinua oikein harmittaa jäädä töistä pois. Äidinvaistoa ei sinulla taida olla. Yleensä raskaana oleva kaipaa vauvaansa. Voi, miksi teet lapsia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taitaa olla joku teinilyyrikko! Päivän naurut.
ja hieman jo elämää nähnyt. Tiedän, ettei työ ole kaikki. Lapset ovat aivan eri luokkaa arvoasteikollani. Jos mielipiteeni antoi sinulle päivän naurut, kuvastaa se aika kammottavaa arvomaailmaasi ja tylsää elämääsi. Ikäsi?
" Voi, miksi teet lapsia!" Oih ja voih. " Oi, julma äitinen, miks' saatat sa lapsosia tähän kylmään maailmaan!"
Päivän naurut.
Kyllä se kotonaolo nimenomaan on välillä ahdistavaa, kun ei ole aikuisseuraa.
Minulla on kaksi leikki-ikäistä, tämä syksy on ollut raskas. Kaikki tutut äidit menivät jo töihin ja lapset on sairastelleet paljon. Juuri eilen todettiin miehen kanssa, etten tainnut viime viikolla jutella kenenkään aikuisen kanssa. Kaupan kassalle sanoin päivää ja kiitos.
Olen aika erakko luonne ja teen sosiaalista työtä, joten tämä on minusta kivaakin, mutta liika on liikaa...
Noille voihkijoille kyllä sanoisin, että aikuista on se, että puhuu ongelmista ja tiedostaa ne, ei se että toistelee kliseitä ja lyö otsaansa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En todellakaan osaa kuvitella millainen ihminen noita kirjoittaa. Negatiivisten tuntemusten myöntäminen on HYVÄ asia! Ja on ainoastaan tervettä pohtia asiaa jo etukäteen. On se kumma, jos tulee huonoksi äidiksi jo siitä, jos kertoo tällaisista ajatuksista. Voin kertoa, että ammatti-ihmiset ajattelevat asiasta eri tavoin. Esim. Pirkko Niemelä on tutkinut asiaa ja tehnyt kirjan " Vauva on tulossa -elämä muuttuu" . Kirjassa todetaan, että ne äidit, jotka myöntävät ambivalentit tuntemukset vauvaa kohtaan (tätä voi soveltaa muuhunkin tilanteeseen) muodostavat läheisemmän suhteen lapseensa.
Ja kyllä siinä voi hyvinkin hermo mennä pienten lasten kanssa kotona. Itselläni on asiasta kokemusta (lasten ikäero 1v 10kk). Annan seuraavat vinkit:
- luota itseesi äitinä, ÄLÄ KÄY AV:lla!!! Ainakaan silloin, kun olet itsestäsi epävarma ja podet jostain syyllisyyttä. AV:lla liikkuu muutamia ihmisiä, jotka eivät halua tukea sinua äitiydessäsi.
- pidä itselläsi jokin virkistävä harrastus ja älä yhtään epäröi jättää vauvaa miehen tai sukulaisen hoiviin harrastuksen ajaksi.
- Muista, että esikoinenkin on vielä pieni, jotta et vaadi häneltä liikaa.
- Muista, että vaikea aika helpottuu!
Ja monella se arki sitten sujuukin yllättävän helposti! Usein juuri niillä, jotka pelkäävät arjen sujumista etukäteen.
Tsemppiä! Hyvin se menee!
kun saat noin helposti päivän naurut! Nauru sinällään ihan terveellistä, mutta toivon, että saat päivääsi jotain vielä hauskempaa! Olen kuitenkin iloinen, että annoin jonkun harmaaseen ja ikävään elämään naurut!
Olen vaan huomannut, että me aikuiset äidit arvostamme lapsiamme aivan eri tavalla kuin teinit, jotka haikailevat työn, oman ajan ja harrastusten perään. Minä olen saanut ne jo kokea ja haikeutta ei tämän takia ole. Kerkeän niiden pariin kyllä taas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No kaikki on niin suhteellista
t.äiti plus 6 lasta
mua pelottaa joululoma, lapset 2 viikkoa kotona.
jo viikonlopunkin jälkeen olen henkisesti ihan valmis antamaan ne pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta minusta on ihan normaalia, että tulee noita fiiliksiä, jopa suorastaan pakokauhun hetkiä ja miettii tuollaisia.
Minusta olisi paljon, paljon hälyttävämpää, jos ei niitä miettisi.
Itselläni on helpot lapset ja olen viihtynyt kotona, mutta kyllä voin samaistua myös noihin fiiliksiin.
Ja ihmiset on erilaisia.
Eikä kuuden lapsen äiti ole mitenkään pätevämpi äiti, hänellä on vaan enemmän lapsia.
21
Pohtii omia tunteitaan, mahdollisia ongelmia ja myös ratkaisutapoja ongelmiin. Silloin ainakaan todellisuus ei lyö yllättäen kasvoille ruusunpunaisten unelmien keskeltä. Ristiriitaisten ja kielteistenkin tunteiden myöntäminen ja pohtiminen on kypsyyden merkki.
Miksi, oi miksi niin monet ajattelevat, että kaikki muu kuin äitiyshehkutus pitäisi lakaista maton alle. Tällaisesta asenteesta vasta ongelmia seuraa, niin itselle kuin toisille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sen sijaan voin verrata tätä aikaa siihen kun olin kotona kahden kanssa=)) ja nyt sanon et ainakaan itse en valehtele jos väitän että kahden kanssa en ollut väsynyt.
Että se vaan oli tarkoitus sanoa.
Työ on vain työtä! Joku muu voi tehdä sen puolestasi. Omille lapillesi olet tärkein ja korvaamaton. Minä olen päättänyt ottaa kaiken irti kotivuosista. Lapsethan on mahtavia. Jos olet itse myrtsinä heti aamusta ei lapsetkaan jaksa kauaa iloita. Olet kotona oma pomosi ja saat tehdä joka päivästä erilaisen. Aikuinen ihminen pitää hermonsa, jos vain haluaa. Käy, jos voit tapaamassa muita äitejä. Voisko esikoinen mennä välillä kerhoon, niin saisit levätä vauvan kanssa? Mä nautin mun lasten vitseistä, hassuista lausahduksista ym. joka päivä. Ne on oikeesti parasta seuraa mulle!
Välillä tulee mieleen, miksi ihmiset hankkivat lapsia, jos eivät viihdy heidän seurassaan. Uranaiset voisivat pysyä uraputkessa ja kaikki olisi paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Työ on vain työtä! Joku muu voi tehdä sen puolestasi. Omille lapillesi olet tärkein ja korvaamaton. Minä olen päättänyt ottaa kaiken irti kotivuosista. Lapsethan on mahtavia. Jos olet itse myrtsinä heti aamusta ei lapsetkaan jaksa kauaa iloita. Olet kotona oma pomosi ja saat tehdä joka päivästä erilaisen. Aikuinen ihminen pitää hermonsa, jos vain haluaa. Käy, jos voit tapaamassa muita äitejä. Voisko esikoinen mennä välillä kerhoon, niin saisit levätä vauvan kanssa? Mä nautin mun lasten vitseistä, hassuista lausahduksista ym. joka päivä. Ne on oikeesti parasta seuraa mulle!
Välillä tulee mieleen, miksi ihmiset hankkivat lapsia, jos eivät viihdy heidän seurassaan. Uranaiset voisivat pysyä uraputkessa ja kaikki olisi paremmin.
Ja kyllähän alussa varsinkin oli raskasta, vauva söi vähän väliä ja esikoinen oli 1.5v joka tarvitsi paljon aikaa....nyt isompi 2v1kk ja vauva 7kk ja kiva olla kotona, nähdä vauvan kehitystä
Nyt vaan en haluaisi heittää aivoja narikkaan ja alkaa " vain" äidiksi. Ehkä se johtuu siitäkin, että töissä on ollut viime aikoina ertyisen mielenkiintoisia hommia ja niitä on ollut mukava tehdä. En ole myöskään samalla tavalla hössöttänyt tästä raskaudesta, vaan se on mennyt vähän siinä sivussa. Ehkäpä äitiysloman alettua pääsen taas virittäytymään tunnelmaan.
ap
Onkohan, kun on tottunut aina vaan itsään ajattelemaan? Minä, minä.. Miksi hankit lapsia?
saat aika " mielenkiintoisia tehtäviä" tehdä. Vaatii paljon järjestelykykyä, joustoa, kärsivällisyyttä ja neuvottelutaitoa. Harmittaa, kun kaltaisesi saavat lapsia " tielle" , kun kaverini ei saa omaa lasta ja antais varmasti työn jäädä lapsen vuoksi.
Ihan miten vaan. Olen kiitollinen lapsistani ja rakastan heitä molempia, vaikken olekaan ehkä ihan vaaleanpunaisten vauvaunelmien vallassa tällä hetkellä. Kummaa, että ei saisi mitään ristiriitaisia tunteita olla, ilman että tulee haukutuksi itsekkääksi ja sitten joku vielä menee toivomaan, etten saisi lapsia lainkaan. Suurempaa loukkausta ei olekaan, samaa toivotan sinulle itsellesi.
ap
opiskele, lähde mukaan järjestötoimintaan tms. aivoja vaativaan harrastukseen - saat muutakin ajateltavaa kotonaoloajaksi kuin vaipat ja koliikit ja imetykset....