Muita aamulaiskoja äitejä?

Heräämme vapaapäivinä seitsemän aikaan. Yhdessä teemme kotitöitä leikitään yms. Sitten ulos pariks tunniks ja syömään ja päikkäreille. Siitä se päivä lähtee. Ja vaikka olisit aamu-uninen niin kannattaa joskus herätä aamulla aikaisin niin huomaat mitä kaunista menetät kun nukut pitkään.



Voi sitä kasteista kesäaamua. On aivan hiljaista vain sinä ja lapsi/lapset. Luonto näyttää parastaan. Tai syksyllä kun sade piiskaa maahan ja lehdet lentää. Talvinen pakkas aamu on myös aivan ihana. Kerrankin makoiltiin lapsen kanssa hangessa ja katseltiin tähtiä. Oli aivan uskomaton kokemus. Kannattaa kokeilla ;).

kun olen niin laiska aamuisin, siksi. Poikkeusaamujakin löytyy, mutta yleensä on niin että virtaa ei aamuisin ole. Lapsilla on aamuisin hyvät leikit, eivätkä kaipaa äitiä leikittämään. Tietysti kuulostelen mitä puuhaavat. Mutta että ulos heti herättyämme, siihen en kykene...

Mulla myös virrat käynnistyy vasta iltapäivän puolella. Aamupäivällä pienenkin asian tekemiseen saa tuhrautumaan aikaa vaikka kuinka. Mutta toisaalta meidän päivä jatkuu sitten täysillä tuonne lähemmäs puolta yötä... Tiiän kyllä, että jotkut tuntuvat ajattelevan, että päivä on pilalla, jos vekkari ei pirise klo 7. Miksi kummassa pakottaisin itseni niin aikaisin ylös, jos ei ole ihan pakko ja uni maistuu? Meillä myös lapset nukkuvat 10 saakka.

Minä ainakin nautin siitä, että nyt lapset ovat sen verran kasvaneet, että voin itse loikoilla aamulla pitempään sängyssä. Monesti 5- ja 4-vuotiaat leikkivät aamulla kahdestaan ja 2,5v. leikkii samassa huoneessa jossa minä sitten nukun koiran unta :) Ihanaa kun ei tarvi olla heti 7 aikaan tikkana pystyssä. En vain ole aamuvirkku ihminen, en yhtään. Lapsillekin paljon rauhallisempi aamu, kun en ole aamuäkeissäni pystyssä.

Minulla on vielä yöpukukin päällä :)

Kohta vaihdan sen ja alan tekemään ruokaa ja siivoamaan. Virtaa minussa on kaikkein eniten joskus 14-19 välillä. Ihan hyvä aika minusta.

Aamulla en saa yleensä mitään aikaiseksi. Lapsi herää n. 8-9 ja menee ekoille päikkäreille 11 maissa. Vasta sitten ku herää niin minäkin joudun " heräämään" . Mulla kyllä väsyttää aina, joitakin päiviä on ettei ole niin väsyny mutta yhtenäkään aamuna en herää virkeänä. Huokaus.

kun löytyy " vertaistukea" eli en ole ainoa aamulaiska äiti. Luulenpa, että tämä aamulaiskuus on lapsillekin parempi. Olen nimittäin myös aamuäkeä, jos joudun heräämään liian aikaisin. Tuntuu vain, että yleinen " standardi" on se, että aikaisin ylös ja heti ulos (hrrr) .



laiska ap

Ja se taas johtuu juuri tuosta standardiasiasta. Eli kun muu maailma kuitenkin suunnilleen elää siinä tahdissa, että aamulla herätään ja illalla käydään nukkumaan, niin minusta on helpointa elää itsekin siinä samassa tahdissa. Näin kaikki neuvolat, lääkärit, kerhot, jumpat, ym. ovat siihen aikaan, kun me muutenkin olisimme hereillä. Ei tarvita aamulla mitään paniikkilähtöä lasten kanssa, vaikka meillä olisi lääkärille päivän ensimmäinen aika.

mutta pakko on nousta. Kello on joka aamu soimassa ihan varuiksi. Yritämme olla joka päivä olla ulkona jo klo 9-9.30. Muuten tämä tuohu repeää ihan kokonaan.

Vierailija:

Meillä aamut aina venyvät. Ulkoilemaan mennään vasta joskus iltapäivällä päiväunien jälkeen. Tänäänkin sain itseni sängystä (lopullisesti) ylös vasta kymmenen jälkeen. Lapset (2 ja 5) leikkivät keskenään kiltisti pari tuntia kun äiti vain makasi sängyssä. Pitäisi varmaan ottaa itseä niskasta kiinni, mutta kun ei aamuisin vain huvita :)

Milloin teillä syödään aamupala? Ja iltapala? Vähän outoo mun mielestä..

Nukkuisin kauemmin jos voisi, mutta taapero herää klo 8-9 ja on pakko nousta itsekin. Mutta kyllä laiskottaa ja kaikki tapahtuu hitaasti aamupäivällä. Saan kyllä kammettua meidät aamupuuron jälkeen ulos noin klo 11. Sit ulkoilun jälkeen lounasta ja päikkärille...

toiset toimiiaamulla, toiset illalla paremmin. Ja se vaikuttaa suorituskykyyn. Usein aamu-uniset ihmiset on niitä ajattelijoita, iltauniset konkreettisia suorittajia. Näin on tuttavapiirissä lähes poikkeuksetta.

Siis ei se aina oo omaa valintaa edes.

Ja minä olen myös aamu-uninen- lapset puuhaa kanssa itsenäisesti. olishan se kiva saadajoskus jotain aikaan heti aamusta- mut joskus on nukuttavakin ja ehkä mulla on lapsille jotain muuta annettavaa kuin säännöllinen aamupuuro. ovat ainakin oppineet oma-aloitteiseksi.

Lapset leikkivät keskenään ja äiti loikoilee sängyssä tai lukee hesaria aamukahvipöydässä pitkän kaavan mukaan. Puetaan kun keretään eli joskus iltapäivällä. Ulos ei mennä joka päivä jos ei sään ole kiva.

Ja onnellisia lapsia nuo silti ovat :-)

Ei millään pahalla kaikille mun mielestä " hälläväliä" -äideille, mutta miten lapsenne sopeutuvat normaalielämän rytmiin esim. esikouluun lähtiessä? Voi olla hiukka vaikeata..

Enkä laita ruokaakaan joka päivä ja ollaan silti ihan onnellisia :)

Joskus en laita päviävaatteita ollenkaan ja ollaan silti ihan onnellisia :)



Voi että me ollaan boheemeja mutta silti me ollaan niin onnellisia :)

syötävä, ulkoiltava, käytävä vessassa. Kuuliaiset, kunnolliset kansalaiset toki noudattavat neuvolan virka-aikoja minkä vaan pystyy. mutta kaikkia ei kiinnosta eikä kaikille sovi. Kas kun elämä lähtee ihmisten tarpeista eikä yhteiskunnan virallisista ohjeista. Mua sitten ärsyttää kuinka suppeaa polkua jotkut menee.

Meillä syödään sitten kun ollaan herätty,joskus lapset sanoo että on jo nälkä. Sitten syödään suht säännöllisin aterianvälein. Ja joskus on jopa tehty niin radikaalia toimintaa että on vaihdettu välipalan ja aterian paikkaa... Joskus mennään ulos, joskus taas ei.

Ja usko pois, lapset on hyvin hoidetuja, tyyniä, tasapainoisia, mutta oma-aloitteisia ja joustavia heistä on tämän johdosta tullut. Kun ei ole täyden palvelun keskusta pyörimässä koko aikaa. JOutuvat muutenkin auttamaan arjessa, lapsiraukat. koska on niin laiska äiti.

On tää ihanaa!!

Siis jos ei noudata tiettyä rytmiä niin on hälläväliä-äiti. Aika paksua.

Minä olen laiska ja aamu-uninen, mutta kyllä on lapsi saatu aina eskariin. Silloin kun ei ole haluttu pitää vapaapäivää.

harmi ettei puolustusvoimilla omaa omaa eskaria-voisitte viedä lapsenne oikein täsmä-koulutukseen.

Myönnän että koulun alku hieman pelottaa- toisaalta ehdinhän minä töihinkin... miksen siis saisi lapsiani kouluun. Ja ajatus siitä että pikeni koululainen saa hävetä äitinsä puolesta on aika vahva motiivi.



Mutta miksi sitäkään pitäis ajatella kun on lasten kanssa kotona.

Nyt olen töissä joten joskus pakko raahautua jo kahdeksalta pakkaseen, mutta viikonloppuisin meillä ei pidetä mitään kiirettä heräämisen ja uloslähdön kanssa.



Kun olin lasten kanssa kotona tuo kiireettömyys oli juuri parasta, etenkin kun yöt olivat kuopuksen kanssa pitkään hyvin katkonaisia.

Vierailija:

Ei millään pahalla kaikille mun mielestä " hälläväliä" -äideille, mutta miten lapsenne sopeutuvat normaalielämän rytmiin esim. esikouluun lähtiessä? Voi olla hiukka vaikeata..

meillä oli tuommosta aamuvenymistä paljonki kun se oli vielä mahdollista.:) mut nyt esikoinen eskarissa ja noustava on klo 7:00 viimestään, ei se lapsille ole vaikeeta, äitille saattaa joskus olla.:) Mutta olen kyllä oppinut nauttimaan ihanista aamuista, aikasin ylös...