Pelkään miestäni
Mies muuttuu koko ajan hirveämmäksi, enkä tiedä mitä tehdä. Kaikki mitä sanon, ihan mistä asiasta tahansa, kääntyy mua vastaan. Erehdyin sanomaan että mies voisi viedä käyttämänsä astiat tiskialtaaseen, ettei mun tarvitsisi keräillä niitä. Vastauksena tuli haukkumiset siitä kuinka olen tyhmä ja laiska ja kuinka hän keräilee mun sotkuja jatkuvasti. Mies ei hoida lapsia yhtään, jos ei satu huvittamaan joten en voi mennä kotoa minnekään ilman lapsia. Joka päivä saan kuulla olevani eäryttävä, tyhmä, laiska, lihava ja ruma.
Mulla ei ole rahaa koska mies käyttää koko palkkansa omiin menoihinsa, kaikki rahat mitä mulle tulee, menevät lapsen lääkkeisiin ja lasten ruokiin. Mies syyllistää siitäkin, olen tuhlannut rahaa ja siksi mulla ei sitä ole eikä anna mulle yhtään rahaa. Olen kotiäitinä joten saan muutaman satasen kuukaudessa, mies päälle pari tonnia. Silti mun on ostettava mun rahoilla kaikki lasten tarvikkeet ja vaatteet.
Koko ajan joudun olemaan tuntosarvet koholla siitä millä tuulella mies on, hyvällä tuulella ollessaan voin kysyä että mitä ruokaa me syötäsiiin, huonona päivänä taas siihenkin saa huudot ja vastaus on " mitsä v*tusta mä sen voi tietää" . Mun syyni on jos lapset huutavat, ja mies huutaa siitä mulle koska en saa " niitä saatanan kakaroita" hiljaiseksi. Mies myös lukee kaikki mun sähköpostit, katsoo tietokoneen sivuhistorian, joskus tutkii kännykänkin. Jos vaihdan tunnukset, mies vaatii saada tietää ne uudet salasanat. Kaikki sähköpostit mitä mulle tulee, menevät lähes poikkeuksetta miehen silmien edestä, lukee niitä salaa välillä kun luulee etten mä tiedä. Haukkuu mua jatkuvasti huonoksi äidiksi, koska en ollut lapsen kanssa yötä sairaalassa kun lapsi leikattiin, vaikka sairaalaan ei edes kai olisi saanut jäädä. Haukkuu mut siitä että en ole siivonnut kunnolla. Haukkuu siitä että meinaa myöhästyä töistä vaikka on ihan itse ollut suihkussa tunnin, silti se on mun syytä.
Mulla ei ole enää ystäviä, koska kukaa nei halua tulle meille kun mies on kotona. Koska mies istuu silloinkin kuuntelemassa koko ajan vieressä mitä puhun kavereideni kanssa. Kun kirjoitan nettipalstoille, mie käy mun olan yli kurkkimassa mitä kirjoitan, nyt se lähti treeneihin joten mulla on pari tuntia vapaa-aikaa, ja tätäkin varten piti luoda varjonnikki koska mies tietää lähes jokaisen mun nimimerkin eri palstoilta. Mun yhden sähköpostiosoitteen postitkin on käännetty miehen sähköpostiin, sen mies teki multa lupaa kysymättä. Joskus mies on mun nimissä messengerissäkin ollut ku nen ole ollut kotona.
Sen lisäksi mies kirjoittaa musta halveeraavia viestejä ainakin suomi24 sivuille ja muillekin keskustelusivuille, sellaisia viestejä että mut niistä tunnistaa jos mut tuntee, kerran mut oli tunnistanut anoppi joka soitti mulle ja kertoi viestistä. tai en tiedä onko se mun mies, mutta en ymmärrä enää kuka muu se voisi olla. Viesteissä on aina sama tyyli, ja niiden sävy on todella ilkeä. Mä olen tehnyt uudet sähköpostiosoitteet mutta en osaa kääntää mitään msn-yhteisöjä tai muita uusiin ososittesiin ja jos se ntekisin niin mies huomaisi sen varmasti ja helvetti pääsisi valloilleen. Olen miettinyt lähtemistä jo yli vuoden, mutta en uskalla. Mies ei ole koskaan ollut fyysisesti väkivaltainen jos ei tavaroitten seinilleheittämistä lasketa, mutta mitä tapahtuu jos mä kerron lähteväni?
Enkä uskalla jättää lapsia miehelle viikonlopuiksi kuitenkaan ja virallisesti mies on unelmaisä. Kovin moni ei edes usko, millaista mun elämä tuon miehen kanssa on, koska ulospäin se on unelmaisä ja puoliso. Muutamaihminen on kyllä nähnyt miehen oikeaa luonnettakin, mutta tuskin se estää miestä saamsata lapsia itselleen. Enkä mä tiedä enää mitä teen, ahdistaa ihan hirveästi ja pelottaa jo valmiiksi se, millä tuulella mies on tullessaan harkoista. Pitäisi jättää se mutta kun en uskalla enkä osaa. Neuvolassakaan en voi sanoa mitään, koska mies tulee aina mukaan sinnekin. Joten kiitos jos edes sinä jaksoit tämän lukea.
Kommentit (18)
Soita lähimpään turvakotiin ja kerro tilanteestasi. Lähde lasten kanssa sinne, kun mies on poissa kotoa. Miehesi on mieleltään sairas ja vaaraksi sinulle ja lapsille! Ei kannata jäädä odottamaan sitä ensimmäistä lyöntiä. Henkinen väkivalta on yhtä lamauttavaa kuten kirjoituksestasikin huomaa.
Rohkeutta, pystyt siihen kyllä! Kun saat mieheesi etäisyyttä, voimasi palautuvat ja saat elämäsi takaisin.
http://www.turvakoti.net
Miehesi käytös ei todellakaan ole normaalia ja luulenpa, että on vain ajan kysymys koska hän muuttuu väkivaltaiseksi. Ehkä hän on kyennyt hillitsemään aggressionsa vain koska olet ollut kiltti, jos sanoisit jotain poikkipuolista niin johan saattaisi tulla nyrkkiä. Kaikki tuo mitä kirjoitit pätee myös meillä. Mieheni vain on sen verran yksinkertainen, että hän ei kykene tietokoneella minua kyttäämään kuin tietysti selän takaa kurkkien (siksi olenkin täällä yöllä). Meillä on kuviossa enemmänkin noita narsistisia piirteitä, kuten jatkuva valehtelu. Koskaan ei tiedä, oli kyse kuinka arkisesta asiasta tahansa, että puhuuko mies totta vai veteleekö sanoja taivaan tuulista. Ero on pikkuhiljaa työn alla, nopeasti sitä ei voi toteuttaa, vaan joudun ensin tekemään salaa taustatyötä, ja varmistamaan lasten turvallisuuden ja sen ettei mies kykene huoiltajuutta viemään. Mutta muista, kun olet tuollaisen miehen kanssa tekemisissä, älä asetu vastahankaan, älä luota, harkitse miten varmistat lasten turvallisuuden ja etenkin: älä edes mainitse miehelle eroa etukäteen.
Olen myös sitä mieltä,että lähtö turvakotiin on oikea ratkaisu oman ja lastesi turvallisuuden kannalta! Itselläni ei ole kokemusta tuollaisesta miehestä,mutta jos tilanne olisi sama kuin sinulla nyt niin ottaisin ja lähtisin miehen ollessa pois kotoa. Miksi luulet,että miehesi saisi lapset itselleen? Luulisi,että jos turvakotiin menet niin eiköhän sielläkin jo tajuta,ettet sinne ihan huviksesi ole mennyt. Itse olen taisteleva ja vastaan väittävä luonne joten onneksi kohdalle ei ole samantapaista miestä sattunut(ainakaan vielä,mistä sitä ikinä tietää jos se muuttuu) sillä olis kyllä varmasti jo ollut kunnon tappelut pystyssä.
Voimia sinulle!
soittaisit neuvolaan tai jonnekin silloin kun mies on vaikka siellä harkoissa. Itsellänikin on kokemusta narsistisesta miehestä enkä ainakaan itse uskaltaisi kertoa eroaikeista miehelle ilman selustan turvaamista. Voi kait sinne turvakotiinkin soittaa ja kertoa tilanteesta ja kysyä neuvoa. Jos päädyt turvakotiin, on sinulla ainakin jotain näyttöä miestäsi vastaan, jos miehesi alkaa havitella lasten huoltajuutta.
katso nyt itseäsi peiliin! Noinko aiot oman elämäsi käyttää? Rohkeutta ja voimia sinulle lähteä sairaasta parisuhteesta -se sairastuttaa sinutkin! Nyt on se hetki. Ei kukaan voi oikeasti tuollaisessa suhteessa olla ja elää.
Turvakotiin vaan!
Pakkaa laukut valmiiksi ja sitten menoksi ja lapset mukaan!
Taksilla tai luotettava naistuttava viemään!
Henkikulta on kallis!
sivuilta löydät keskustelua aiheesta. Sulla on selkeesti " narsku" miehenä tai sitten se on vaan jotenkin muuten vakavasti henkisesti epätasapainossa. Eikä sillä väliä, miksikä sitä nimittää. Kaipaatko ehkä vakuutteluita siitä, että et itse ole " hullu" ja kuvittele kaikkea?
Kukaan normali mies ei kyttää kenenkään sähköpostiviestejä, hauku vaimoaan jatkuvasti, pidä vaimoaan suoraansanottuna vankina kotona jne
Tilanteesi on järkyttävän huono, miehesi tuskin muuttuu, hän on oikeasti sekaisin eli lähde ja nopeasti.
Tukea saat täältä ja turvakodista jne.
Ihmettelen vaan miten olet jaksanut tähän saakka ja vielä kasvattanut lapsesi lähes yksin.
Äkkiä vaan turvakotiin! Se on tässä vaiheessa PARAS paikka! Itsellä ero tilanne menossa, mutta ei mitään tuollaista.
Vaikeaa se on mutta tulet onnelliseksi kun tiedät tehneesi oikean päätöksen. Äkkiä pois!
Lapset taksiin ja menoks. Turvakoti varmaan maksaa sen taksin jos ei ole rahaa!
Minä itse en kestäisi tuollaista miehen käytöstä itseäni kohtaan. Mieshän pitää sinua ikään kuin vankina. Ei tulla tavalla saisi alistaa toista:( Ei se ole ollenkaan normaalia jos joka jäljet tutkitaan ja vaatimalla vaaditaan tunnuksetkin jotta voi lukea kaikki kirjoituksetkin! Minä sinuna keräisin kimpsuni ja lähtisin lasten kanssa.
selvä narsisti kyseessä. Jos ei täysi narsistisesta luonnehäiriöstä " kärsivä" , niin narskupiirteitä enemmän kuin kylliksi. Joka tapauksessa neuvoni on yksi ja sama, oli miehesi mikä oli: Juokse ja lujaa ennen kuin miehesi kerkeää koukuttaa ja eristää sinua muista ihmisistä enempää. Tuollaisen miehen kanssa ei tarvitse enää montaa hetkeä viettää, kun huomaat ettet voikaan enää lähteä.
On hyvin oletettavaa, että ero tulee olemaan hankala, sillä miehesi saattaa heittäytyä hyvinkin ihanaksi saadakseen sinut jäämään. Kun olet jämy ja pysyt päätöksessäsi, miehestäsi saattaa taas kehkeytyä varsin inhottava. Tämä on tietysti vain omaa päättelyäni, mutta on tällä spekuloinnilla vähän pohjaakin- suvussa kun on eräskin 20 vuotta narsistin varjon alla elänyt nainen.
Paljon voimia ja jaksamista tulevaan!
Samaa mieltä olen ehdottomasti muiden kanssa! Turvakotiin ja sassiin. Mulla ollut narsistinen mies joka oli täysin samanlainen kun miehesi. Hän rupesi lyömään minua ja mm. mursi häntäluuni, älä jää odottamaan ensimmäistä iskua, muuten pelkosi kymmenkertaistuu! Minä jätin hänet ja en ole päivääkään katunut. Nyt olen naimisissa maailman ihanimman miehen kanssa jonka kanssa minulla on 2 lastakin. Voi kun mua ahdistaa sun puolesta, toivottavsti löydät voimia lähtemiseen, tiedän että se on vaikeaa, etenkin kun sinulla on lapsia. Ehkä lasten takia sun kannattaa lähteä. Yritä jaksaa!
Toivon että olet jo pakannut ja lähtenyt pois tuon ihmisen valtapiiristä!!
Jos mietit miten monia lehti kirjoituksia on ollut joissa ihmisille on lopulta käynyt huonosti niin epäilen että et itse tuohon lööppi joukkoon lapsinesi liittyä. Ystäväni siihen joutui muutama vuosi sitten liittymään: Narsistinen mies otti aseen käyttöön. Aikaisempia väkivaltaisuuksia ei ollut.
Terapia tuossa teidän tilanteessa hankaloittaisi kotiolojanne liiaksi joten eron kautta esim. terapiaan meno saattaisi olla hyödyllisempää.
Narsistin " herättäminen" tähän maailmaan on ammattilaisillekin vaikea tehtävä. Voimia.
Niipakka:
Mies muuttuu koko ajan hirveämmäksi, enkä tiedä mitä tehdä. Kaikki mitä sanon, ihan mistä asiasta tahansa, kääntyy mua vastaan. Erehdyin sanomaan että mies voisi viedä käyttämänsä astiat tiskialtaaseen, ettei mun tarvitsisi keräillä niitä. Vastauksena tuli haukkumiset siitä kuinka olen tyhmä ja laiska ja kuinka hän keräilee mun sotkuja jatkuvasti. Mies ei hoida lapsia yhtään, jos ei satu huvittamaan joten en voi mennä kotoa minnekään ilman lapsia. Joka päivä saan kuulla olevani eäryttävä, tyhmä, laiska, lihava ja ruma.Mulla ei ole rahaa koska mies käyttää koko palkkansa omiin menoihinsa, kaikki rahat mitä mulle tulee, menevät lapsen lääkkeisiin ja lasten ruokiin. Mies syyllistää siitäkin, olen tuhlannut rahaa ja siksi mulla ei sitä ole eikä anna mulle yhtään rahaa. Olen kotiäitinä joten saan muutaman satasen kuukaudessa, mies päälle pari tonnia. Silti mun on ostettava mun rahoilla kaikki lasten tarvikkeet ja vaatteet.
Koko ajan joudun olemaan tuntosarvet koholla siitä millä tuulella mies on, hyvällä tuulella ollessaan voin kysyä että mitä ruokaa me syötäsiiin, huonona päivänä taas siihenkin saa huudot ja vastaus on " mitsä v*tusta mä sen voi tietää" . Mun syyni on jos lapset huutavat, ja mies huutaa siitä mulle koska en saa " niitä saatanan kakaroita" hiljaiseksi. Mies myös lukee kaikki mun sähköpostit, katsoo tietokoneen sivuhistorian, joskus tutkii kännykänkin. Jos vaihdan tunnukset, mies vaatii saada tietää ne uudet salasanat. Kaikki sähköpostit mitä mulle tulee, menevät lähes poikkeuksetta miehen silmien edestä, lukee niitä salaa välillä kun luulee etten mä tiedä. Haukkuu mua jatkuvasti huonoksi äidiksi, koska en ollut lapsen kanssa yötä sairaalassa kun lapsi leikattiin, vaikka sairaalaan ei edes kai olisi saanut jäädä. Haukkuu mut siitä että en ole siivonnut kunnolla. Haukkuu siitä että meinaa myöhästyä töistä vaikka on ihan itse ollut suihkussa tunnin, silti se on mun syytä.
Mulla ei ole enää ystäviä, koska kukaa nei halua tulle meille kun mies on kotona. Koska mies istuu silloinkin kuuntelemassa koko ajan vieressä mitä puhun kavereideni kanssa. Kun kirjoitan nettipalstoille, mie käy mun olan yli kurkkimassa mitä kirjoitan, nyt se lähti treeneihin joten mulla on pari tuntia vapaa-aikaa, ja tätäkin varten piti luoda varjonnikki koska mies tietää lähes jokaisen mun nimimerkin eri palstoilta. Mun yhden sähköpostiosoitteen postitkin on käännetty miehen sähköpostiin, sen mies teki multa lupaa kysymättä. Joskus mies on mun nimissä messengerissäkin ollut ku nen ole ollut kotona.
Sen lisäksi mies kirjoittaa musta halveeraavia viestejä ainakin suomi24 sivuille ja muillekin keskustelusivuille, sellaisia viestejä että mut niistä tunnistaa jos mut tuntee, kerran mut oli tunnistanut anoppi joka soitti mulle ja kertoi viestistä. tai en tiedä onko se mun mies, mutta en ymmärrä enää kuka muu se voisi olla. Viesteissä on aina sama tyyli, ja niiden sävy on todella ilkeä. Mä olen tehnyt uudet sähköpostiosoitteet mutta en osaa kääntää mitään msn-yhteisöjä tai muita uusiin ososittesiin ja jos se ntekisin niin mies huomaisi sen varmasti ja helvetti pääsisi valloilleen. Olen miettinyt lähtemistä jo yli vuoden, mutta en uskalla. Mies ei ole koskaan ollut fyysisesti väkivaltainen jos ei tavaroitten seinilleheittämistä lasketa, mutta mitä tapahtuu jos mä kerron lähteväni?Enkä uskalla jättää lapsia miehelle viikonlopuiksi kuitenkaan ja virallisesti mies on unelmaisä. Kovin moni ei edes usko, millaista mun elämä tuon miehen kanssa on, koska ulospäin se on unelmaisä ja puoliso. Muutamaihminen on kyllä nähnyt miehen oikeaa luonnettakin, mutta tuskin se estää miestä saamsata lapsia itselleen. Enkä mä tiedä enää mitä teen, ahdistaa ihan hirveästi ja pelottaa jo valmiiksi se, millä tuulella mies on tullessaan harkoista. Pitäisi jättää se mutta kun en uskalla enkä osaa. Neuvolassakaan en voi sanoa mitään, koska mies tulee aina mukaan sinnekin. Joten kiitos jos edes sinä jaksoit tämän lukea.
Eroa ei tee kukaan muu kuin sinä itse, sinun puolesta sitä ei voi tehdä ketään muu ihminen. Sinä olet ainoa ihminen, joka pystyy lopettamaan tuon kaiken. Neuvon sinua siis salaa lähtemään, tuossa tilanteessa ei sinulla ole muita vaihtoehtoja. Tiedän itse miltä sinusta tuntuu, narsistinen persoona (kuten oli eksänikin) ei ajattele kuin itseään, toisen etu jää kakkoseksi. Et tietenkään pysty tekemään mitään, mutta salaa pystyt. Ota hetki jolloin mies ei varmasti ole kotona, ja lähde. Kaikki tärkeät tavarat mukaan ja lapset yms. sellaiset ja sen jälkeen sun on saatava ensin etäisyyttä mieheen, ja kaikki uhkaukset on otettava todesta jos niitä tulee. Pelkäät oikeasti etkä kuvittele asioita!
Olin itse samassa tilanteessa monet vuodet, mutta mieheni oli väkivaltainen sekä minua että lapsiamme kohtaan, muuten kylläkin aivan samanlainen. Mitään ei uskaltanut tehdä, kaikki ystävät kaikkosivat vuosia sitten pois.....yhden abortinkin tein mieheni painostuksesta, pelossa hänen uhkailujen takia. Kaikille muille olimme unelmaperhe (kolme poikaa), kukaan ei voinut kuvitellakaan mitään tällaista. Viime lokakuussa kaikki kärjistyi, kun huomasin taas olevani raskaana, ehkäisy petti ja nyt olin päättänyt etten mieheni painostuksista huolimaat aborttia tee. Viimeinen niitti oli jouluviikolla potku selkään, jolloin olin menettää sisällä kasvavan vauvani, lääkäriin en uskaltanut mennä kuitenkaan, kivut oli vaan kestettävä. Mutta sillä samalla hetkellä tein päätökseni hakea avioeroa. Heti seuraavana päivänä otin yhteyttä sosiaalitoimistoon, laitoin vuokra-asunto hakemuksen menemään ja aloin hoitaa asioita kuntoon. En lähtenyt turvakotiin, vaikka sosiaalitoimistosta kysyttiin haluaisinko....sainkin asunnon parin viikon kuluessa, muuttomiehet soitin tietylle illalle kun tiesin mieheni olevan ilta/yötuurissa, jotta pääsisimme turvallisesti lähtemään pois. Olin aiemmin ehdottanut miehelleni eroa, mutta hän oli asian selväksi tehnyt, että jos sitä ajattelisinkin, en pääsisi tuosta ovesta ulos lähtemään!!!! Ilmiselvä uhkaus!!! Nyt ollaan poikien kanssa asuttu uudessa kodissamme reilun kuukauden ja aloittaneet uuden elämän, kaikki odotamme innolla myös uutta tulokasta. Tiedän, että kovat ajat tulevat olemaan vielä edessäpäin, mutta tiedän jaksavani, sillä olemme turvassa. Joten, ajattele itseäsi ja ennen kaikkea lapsiasi mikä heille on parasta. Lähde kun vielä on se mahdollisuus, ennen kuin tapahtuu jotain kamalampaa. On paljon auttavia puhelimia, turvakoteja jne. Äläkä ajattele, ettet pärjää taloudellisesti, apua tulet saamaan kaikilta tahoilta aivan varmasti!! JAKSAMISIA!
Mun ex mies ei kuulosta " paperilla" edes noin hullulta, monen vuoden haukkumisen jälkeen sain turpiin, olisimpa tajunnut lähteä paljon aikaisemmin. voimia
Itse asuin avoliitossa narsistisen persoonan kanssa vuosia, onneksi meillä ei ollut lapsia. Ikäväkseni voin todeta vain samaa kuin moni on kertonut - oireet vain pahenevat ajan myötä.
Tiedän ettei lähteminen ole helppoa kaikesta pahasta huolimatta jota olet saanut kärsiä mutta ajattele lapsiasi - he kun jo yllättävän nuorina ymmärtävät ja aistivat kodin hengen. Heidänkin tulevaisuuttaan ajatellen pelkäänpä ettei sinulla ole juuri vaihtoehtoja. turvakoti on hyvä. Toinen hyvä on esim. veli, isä, miespuolinen tuttava mukaan turvaamaan lähtösi ja jos mahd. lapset ensin pois tilanteesta!
Oletko miettinyt terapiaan menemistä? Siis joko yhdessä tai sitten erikseen? Miehesi lähinnä tuntuu tarvitsevan apua, kuvauksestasi voisi päätellä hänen olevan narsistinen persoona. Suosittelen että lukisit kirjan joka kertoo narsistisista ihmisistä (en nyt tietenkään muista sen nimeä) mutta niitä löytyy varmasti useampia. Narsistin kanssa eläminen on todella syövyttävää (isäni on sellainen) lähimmille.
Mikäli sinusta tuntuu että terapiasta ei ole hyötyä niin toivon että löydät voimaa itsestäsi eroamiseen. Apua on kyllä saatavilla, älä ainakaan mieti sitä että miten pärjäisit. Pärjäät varmasti paremmin yksinäsi kuin hänen kanssaan!
Minun miehelläni on ollut " hieman" vaikeuksia ottaa kritiikkiä vastaan (mikä on aika tärkeää toimivassa suhteessa) ja menimme jo siihen pisteeseen että minun oli pakko " nostaa hänet seinälle" ja taivuttaa rautalangasta että jos hän ei nyt kuuntele mitä puhun niin sitten otan eron. Hän myönsi että on aiemmin kuullut minun puhuvan mutta ei ole kuunnellut..Asiat eivät parantuneet kertaheitolla mutta lupaavaa kehitystä on ollut.
Kyseessä on sellainen luonteenpiirre jota on hirmuisen vaikea muuttaa ja jos sinusta vielä löytyy rakkautta tätä ihmistä kohtaan niin sen jälkeen täytyy löytyä vielä pitkäjänteisyyttä.
Mitä päätätkään tehdä, toivon sinulle voimia selvitä tilanteesta.