Lue keskustelun säännöt.
30:n kriisi vai masennus?
23.08.2006 |
Kumpaa mielestänne tämä on:
Olen ollut kotona kolmen lapsen kanssa 4v. Välillä, siis yleensä on ihania päiviä, jolloin kaikki sujuu jne. Sitten on päiviä, kun tuntuu et kunpa olis vaan voinut jäädä nukkumaan eikä tarvitsisi kuunnella lasten kiukutteluja, siivota, tehdä ruokaa ym.
Pääasiassa siis nautin kotonaolosta, sillä muistissa on vielä se kun olimme mieheni kanssa molemmat työelämässä ja kiikutimme esikoista hoitoon joskus aamukuudenkin aikaan ja joskus iltaisin haimme klo21 mennessä kotiin (molemmilla vuorotyö). Se oli kamalaa meille ja aivan taatusti myös lapselle, jolla ikää oli reilu 1v. Sitä aikaa en kaipaa yhtään, omaa palkkaa ja aikuiskontakteja kylläkin. Onneksi kerhot ovat taas alkaneet :) kun vähemmän nykyään ystäviä tapaa. Jokaisella kun on omat perheet ja menot.
Nyt olen alkanut ajatella asioita pidemmälle, enkä enää tiedä mitä haluan! Haluanko olla kotona, haluanko mennä töihin (ensin pitää löytää se työ kun entistä ei enää ole). Haluanko vielä yhden lapsen, kuten pitkään olen halunnut vai onko meidän pesue nyt tässä.
Kriisi vai masennus?
Kommentit (10)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taitaa olla identiteetti hakusessa. Kyllä se sieltä vielä löytyy :)
En tiedä haluanko vielä yhden lapsen vai lähdenkö opiskelemaan vai töihin. Vanha ammatti ei kiinnosta enää lainkaan, mutten tiedän onko tarpeeksi motivaatiota uudenkaan opiskeluun.
En tunne itseäni masentuneeksi vaikka välillä huonoja päiviä onkin ja arki on toisinaan puuduttavaa. (Eikö työssä käyvillä sellaisia muka ole?) Omaa aikaa saan aina kun sitä haluan, en ole lasten kanssa " vain" kotona 7/24.
Typerää tai ei, loukkaannuin hänen vihjailuistaan.
ap
on hyväkin harrastaa. Ei sillä väliä miksi sitä kutsuu. Ei muuta kuin elät sen läpi vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taloudellinen puoli vaan mietityttää...
ap
Eikö kaikille, myös työssäkäyvillä ole välillä huonoja päiviä? Ei kuulosta masennukselta vaan ehkä juuri ikään liittyvää pohdintaa " tässäkö tämä elämä on" " mitä haluan" . Itse koen välillä hyväksi pysähtyä miettimään omaa elämää " onko suunta oikea" yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Eikö kaikille, myös työssäkäyvillä ole välillä huonoja päiviä? Ei kuulosta masennukselta vaan ehkä juuri ikään liittyvää pohdintaa " tässäkö tämä elämä on" " mitä haluan" . Itse koen välillä hyväksi pysähtyä miettimään omaa elämää " onko suunta oikea" yms.
ap
tai siltä, että olet kyllästynyt kotona oloon/elämääsi
itselläni on kolmen kympin kriisi ja oireet on erilaiset