voiko joku myöntää et on kateellinen jos joku on täysin kakskielinen?

harmittaa kun tuli se opittua ja ei tule käytettyä

Työssäni pärjäisin paremmin jos osaisin ruotsia englantia ja venäjää.

Ruotsia ja englantia tietenkin olen lukenut koulussa, mutta mittään ei ole jäänyt mieleen.

Itse olen kaksikielinen ja enemmän on ollut hyötyä kuin haittaa taidoista.

ja vaikka osaan ruotsia todella hyvin, en koskaan pääse siinä samalle tasolle kuin moni ruotsinkielinen suomessaan. Mutta hyvä edes näin. Eri kielet ja kulttuurit ovat aina rikkaus.

olen siitä iloinen ja totta puhuen mukavahan se olisi jos osais itsekkin... Kateellinen ei kuitenkaan kannata olla, sillä siitä saa vaan itselleen pahan mielen.. Kannattais mielummin satsata se kadehtimiseen menevä energia siihen kielen opiskeluun...

Olisihan se kiva, jos osaisi useampia kieliä, mutta tuntuu ettei edes tämä suomen kieli ole täysin hallussa.