Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Yksinäiset pienten lasten äidit!
09.10.2006 |
Mikä johti yksinäisyyteen? Mitä teet päivisin lapsen/lasten kanssa? Onko yksinäisyytesi vaikuttanut lapsiin jotenkin?
Itse olen yksinäinen, ei yhtään äitituttua omalta paikkakunnalta. Ystävät ovat muuttaneet pois, uusia on vaikea saada. Satunnaisia kontakteja vain. Kerhoissa, tapahtumissa ei tahdo päästä mukaan porukoihin, koska sinnekin mennään jo valmiiksi ystävän kanssa tai ainakin siltä tuntuu. Muutaman lauseen saa vaihdettua mutta usein jää siihen.
Arki kuluu arkirutiineissa. Ja netissä, lukien, kun lapset nukkuvat.
Kommentit (4)
lapsuusajan ystävät nyt ovat muutenkin toisella puolen Suomea, yhden kanssa kyllä soitellaan jatkuvasti ja pyritään vähintään pari kertaa vuodessa näkemään. Edes sen verran, kun molemmilla on nyt pienet lapset.
Opiskeluajan ystävistä muutama on vielä suht lähellä, mutta he tekevät töissä hyvin pitkää päivää ja harrastavat paljon. Heillä ei ole lapsia. Muutama on nyt kolmenkympin korvilla eronnut ja viettävät sitten menetettyä nuoruutta takaisin. osa on jo löytänyt uuden rakkaan, jonka kanssa kuluukin sitten kaikki aika. Eivät liiku minnekään ilman uutta miestä.
Naapuruston äitituttavia kyllä näen hiekkalaatikolla ja kerhoissa ja joskus muutenkin, mutta kun ei ole oikein muuta yhteistä kuin lapset. He eivät taas liiku yhtään minnekään lapsien ja miesten vuoksi.
Minä haluaisin sellaisia ystäviä, joilla olisi elämässä vähän sijaa muullekin kuin meihelle tai lapsille. ystävän, jonka kanssa voisi joskus käydäkaupoilla, kahvilla, joksus baarissa ja joskus matkoillakin. Minun mieheni ei niin tykkää matkustella ja ei se lasten kanssa pelkää hupia ole, joten hänelle sopisi oikein hyvin, että kävisin matkoilla jonkun kaverin kanssa. ja tosiaan, olisi kiva joskus käydä baarissakin, mutta ei ole ketään kuka lähtisi. Toiset käy ainoastaan miehen kanssa, toiset eivät pääse ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vielä yksinäisempi kun lapset syntyivät. Lapsilla on kyllä kavereita paljonkin, naapurin lapsien kanssa leikkivät jokapäivä, mutta mä en vaan ole saanut yhtään kaveria. Arki menee lastenkanssa touhutessa, kaupassa käydessä, kävellessä jne.
Päivisin katsellaan tellua, minä nettailen tai pelaan tietokoneella, ulkoillaan, käydään läheisessä leikkipuistossa etc.
Alue: Aihe vapaa
En saa helposti ystäviä, vaikka olen kiltti, auttavainen ja ystävällinen.
Arjen pyöritykseen kuluu aika, siskon kanssa joskus mesetän. Muutama kaveri on 100 kilsan säteellä mutta ei tosiystävää. Kaikkeen tottuu, näköjään. Nyt aktiivinen sosiaalinen elämä tuntuu jo hankalalta asialta, kun oikein olen päässyt mökkihöperöitymään.
Lapset kaipaavat toisinaan leikkikavereita. Onneksi heillä on toisensa. (2-v ja 3-v.)