Te, joilla on kalenteri ns. täyteen buukattu,

töissä on aivan tarpeeksi. En nyt tarkoita että jokin suunniteltu meno mutta toisilla on kaikki mahdollinen suunniteltu kalenteriin ja sitten sen kalenterin kanssa kuljetaan vaikka missä. Eräs mies antoi tyttöystävälleen lisänimenkin " Kalenteri- Jaana" (NImi on keksitty)

lisäksi olen merkinnyt tapahtumia (konsertit, teatterit) joihin olisi kiva mennä

mutta kyllä mulla aina vapaa-aika on täyteen buukattu. Milloin teen käsitöitä, kotisivuja, jotain järjestöhommaa, pihatöitä, kävelyllä lasten kanssa jne. Ei mun elämää ei ole töiden lisäksi aikataulutettu, teen sitä mikä tuntuu hyvältä ja tekemisestä ei tod. ole puutetta.

ja epämääräisin väliajoin osastohoitojaksoja, labrakäyntejä, lääkeinfuusioita polikliinisesti. Meillä on ehkä viitisen päivää kuukaudesta sellaisia ettei meille tule ketään kotiin tai meidän pidä olla jossain.

mulla siis 4 lasta ja vuorotyö

maa: aamuvuoro, illalla 2 lapsilla futisharkat ja koulusta pyöräilyilta (en tiedä vielä mihin mennään)

tii: vapaapv - 3vuotiaalla neuvola aamulla, sit tapaaminen tuttavan kanssa ja illalla vanhin poika kuskataan kaupunkiin

ke: mulla lääkäriaika, iltavuoro ja yhdellä futisharkat illalla

to: aamuvuoro ja yhdellä harkat + koulussa vanhempainilta (ja mies reissussa enkä tiedä vielä otanko 3vuotiaan mukaan vai...)

pe: aamuvuoro, illalla tulee miehen 2 lasta ja pitää leipoa lauantaita varten + kuskata 3 lasta diskoon.

la: vapaata, leipominen taas ja synttärit illalla (yksi lapsista täytti jo 11v)

su: vapaata, futismatsi x 2 mis pitää myydä kahvia. Aika normaaliviiko on tulossa, mutta voi myös olla paljon enemmän kuin tämä.

Miltä näyttää muiden mielestä, ihan mielenkiinosta kyselen et onko tämä ihan ns normaalia lapsiperheessä?

lisäksi iltaisin ja viikonloppuisin on järjestötoimintaa, koulun vanhempainyhdistyksen ja taloyhtiön hallituksen kokouksia, pari freelance-juttua, teatteri- ja konserttireissuja ym. Monilla ystävillä on kalenterit yhtä täynnä, lisäksi joillakin on hyvin epätyypillisiä työaikoja, joten yhteisiä tapaamisiakin sovitaan jo viikkoja etukäteen.



Seuraava täysin vapaa viikonloppu on marraskuussa!

miehen harrastuksesta yksi merkintä ja mun harrastus yks merkintä viikossa,

viime viikolla esim, vanhempainilta,

edellisviikolla lapsen lääkäri,

ens viikolla yhdet kutsut,

seuraavalla yks yhdistyksen kokous,

hammaslääkäri tällä viikolla yhtenä iltana ja seuraavalla viikolla taas yks ilta-aika,

toisinaan tulee omia työmenoja arki-illoille,

viikonloppuisin yritämme tavata ystäviä (isovanhemmat onneksi naapurissa, ei tarvi sopia kyläilyjä...),

tosin ei menoa joka viikonloppu kun viikot on piukassa - joskus pitää relata!



Eihän tää aina kivaa oo elää kalenterin kanssa, mutta onneks on kalenteri niin menot pystyy organisoimaan!

ja sit tulee aina kaikkea ylimääräistä, johon illat kuluu. Välillä yritetään jarrutella noitten ohjelmien kanssa, mutta silti on aina jotain.

nykyään kuulee usein ettei yhdistystoimintaan tai vastaaviin saa ihmisiä innostumaan ja mukaan toimintaan. Itse karsin ylimääräisiä menoja just siksi että joskus edes jäis vähän vapaata ja ettei kaikki illat ois täyteen buukattuja ja parhaimmillaan monta menoa. Siksi en itse osallistu mihinkään " ylimääräiseen" että haluan vähän säästää itseänikin. Ja näitä muitakin kun luen, niin ei ihmisillä tänä päivänä ole aikaa ihan oikeesti kaikkeen " jonninjoutavaan" toimintaan.



Tää on nykyään lapsiperheen normaalia arkea elää kalenterin mukaan!

siellä on ylhäällä;

-lasten harrastukset 2 iltana

-minun harrastukset 2 iltana ja 2 aamuna

-miehen vuorotyöt

-lääkärit, parturit ym...

-kaverien kanssa sovitut tapaamiset

-päiväkodin teemapäivät, vanhempainillat...

-ehkäisyn muistutukset

-kirjaston palautuspäivä

-auton huoltoajat

-konsertteja, elokuvia...

-ym ym... paljon muuta!!!



ilman en tulisi toimeen! =)

on mm.

lasten menoja,lääkäri ajat ym,järjestötoiminnan menot,työmenot,harrastukset,tapaamiset ystävien kanssa.. onhan niitä ehkä liikaakin, mutta on niitä päiviäkin jolloin ei ole mitään menoja..

ma: kuopuksen metsäretki pk:n kanssa, muistettava tehä eväät, samoten lopetettava esikoisen ventoline

ti: pitää lukea Sengen kirjasta kappaleet 1 & 2 luentoa varten, työhaastattelu Kulosaaressa, esitelmä ruotsin tunnilla

ke: viestinnän raportin deadline

to: lapset tarhaan normaalia aiemmin, lähtevät pk:n kanssa leffateatteriin, enkun paperin deadline

pe: lastenklinikalle; kontrolli astmapolilla, tarhassa valokuvaus



Sellasta ois nyt kalenterissa.

Lasten tarha : 8-12

vierailu tytön ystävän luokse

kuntosali: 3 kertaa viikko

lääkäri aika

tytön kerho

tytön baletti

lääkäri aika

kampaaja



aika täyttä on viikolla vaikka en töitä teekkään

Kaikki pitäisi saada valmiina, mutta kukaan ei ole valmis ponnistelemaan mitenkään yhteisen hyvän aikaansaamiseksi. Niinpä järjestöissä aina vaan pienemmällä porukalla ponnistellaan, jotta vapaamatkustajatkin saisivat järjestön aikaansaamat hyödyt.

Vähitellen tilanne tulee menemään siihen, että vapaaehtoistyö ruvetaan korvaamaan rahalla. Niinpä esim. harrastusmaksut kasvavat, marginaali-ilmiöt kuihtuvat hiljaa kasaan, festarilippujen hinnat nousevat (tai festarit kuolevat) ja tärkeimpänä, " pienen ihmisen" ääni ei enää kuulu, vaan syrjäytyjien määrä kasvaa!

Vierailija:

nykyään kuulee usein ettei yhdistystoimintaan tai vastaaviin saa ihmisiä innostumaan ja mukaan toimintaan. Itse karsin ylimääräisiä menoja just siksi että joskus edes jäis vähän vapaata ja ettei kaikki illat ois täyteen buukattuja ja parhaimmillaan monta menoa. Siksi en itse osallistu mihinkään " ylimääräiseen" että haluan vähän säästää itseänikin. Ja näitä muitakin kun luen, niin ei ihmisillä tänä päivänä ole aikaa ihan oikeesti kaikkeen " jonninjoutavaan" toimintaan.

Tää on nykyään lapsiperheen normaalia arkea elää kalenterin mukaan!

sen mukaan voin suunnitella oman ohjelmani, kampaajat, lääkärit yms.

Tällä hetkellä pojan siedätysaikataulu vaikuttaa meidän kaikkien aikatauluun, mieskin joutuu suunnittelemaan enemmän omia menojaan ja se taas vaikuttaa minun menoihini.



Meillä kalenteri otettiin käyttöön vasta kun minä lähdin töihin. Tein alkuun keikkatyötä, silloin kalenterin täytti minun työkohteeni. Nyt minun menojani saa kalenterista hakea.

- merkkaan päivät kun mies on myöhään töissä tai reissussa (jotta en ota niille mitään, kun hoidan lapset)

- lääkärit ja kampaajat (näitä ei ole kovin usein)

- esikoisen kuvataidekoulu

- kuopuksen erityisuimaryhmä

- vanhempainillat ja vanhempaintoimikunnat (tykkään tuntea lasten kavereiden perheitä ja muutenkin kantaa vastuuni yhteisestä hyvästä, siksi yritän keritä näihin mukaan)

- kuopuksen kuntoutuspalaverit (näitä on 2-4 vuodessa eli ei kovin paljoa, mutta niissä on osallistujia niin paljon, ettei niitä yleensä lähdetä siirtämään ja ne sovitaan monta kuukautta etukäteen)

- työaikana olevat palaverit ja koulutukset (muuten en varmasti muistaisi osallistua tai ottaisin samalle päivälle jotain muutakin)



Sitten mulla on menoja, joita en merkkaa kalenteriin (muistan muutenkin tai päiväkoti hoitaa)

- kuopuksen terapiat (päiväkoti hoitaa)

- omat kuntoiluharrastukset (menen jos on lapsiparkki tai mies kerkiää hoitamaan lapsia)



Illat ei kovin ohjelmoituja ja kun meillä on kaksi vanhempaa, niin hyvin keritään tekemään myös " mitä kulloinkin lystää" tällaisella ohjelmalla. Mua ahdistaisi, jos kalenteri olisi ihan täynnä ja koko elämä suunniteltua. Minä olen vähän sellainen inspiraatioihminen, en niinkään suunnitelmataloudessa elävä.

- lääkärireissuja



- matkoja



- juhlia



- tapaamisia



- näyttelyitä, konsertteja, tapahtumia missä käydä



- lasten, omat ja miehen harrastukset



- miehen pakolliset duunipäivät, mitä ei ainakaan sais vapaaksi



- milloin pitäisi hoitaa muiden lapsia



- milloin meidän vakkari satunnaisilla hoitajilla on enemmän vapaata/menoja



- kaikenlaista mahdollista mikä pitäis muistaa ja mihin mennä. ollaan hyvin meneväinen perhe ja mulla on tosi huono muisti, enkä ilman kalenteriä kyllä pärjäis, koko ajan missais kaiken ja myöhästelis.



t. kotiäiti