Perjantai oli taas päivä joka tuntui niin raskaalta..

Olen kahden ihanan lapsen äiti, ja elämä sujuu päivä kerrallaan. Meillä on kuitenkin " virtahepo olohuoneessa" .. Mieheni on tuurijuoppo, ja tänään taas menokenkä vipatti..

Olen miettinyt, harkinnut, punninnut eroa n. puoli vuotta, ja taas kun meni paremmin, niin tuudittauduin tyhmään turvallisuuden tunteeseen.. ja pah taas tuli kuvaannollisesti avokkaasta päin näköö.. Mies lähti taas kierrokselleen..

kulostaa niin helpolta, jätä paska, mutta nyt illallakin esikoinen kaatui tuolin kanssa, ja olisi halunnut Isin.. niin se pistää aina miettimään..

Tiedän että itse olen väsynyt, mieheni ei osallistu lasten

perushoitoon niin, että minä pääsisin rauhassa esim ostoksille.. Vanhempani auttavat, mutta käyn keikkatöissä, joten heidän panoksensa menee siihen..

Niin lasten takia jasan, mutta tiedän että olisin heillekkin parempi äiti, jos vaan pääsisin itse edes päiväksi irti, ja ihan vapaalle..