Lue keskustelun säännöt.
Jatketaan nyt sitten tätä iänikuista sotaa!
06.10.2006 |
Minä vein lapseni hoitoon kun lapsi oli hieman yli 2-vuotias. Lapsi todella nautti siitä, että sai olla muiden lasten kanssa tekemisissä.
Kotona ollessaan kun me ei hirveästi muita ihmisiä tavata.
Hoitoonviemisikä on yksilöllinen, mutta ne " avuttomammatkin" lapset tulevat kyllä hyvin elämässään pärjäämään vaikka heiltä " riistetään" äidin kanssa olo.
Olen ehkä huono äiti, mutta lapselle oikeasti oli paras ratkaisu hoitoon vienti!
Kommentit (2)
Huoidossa oli välillä vähän hoitajia, välillä paljon, mutta tyttö tykkäsi aina mennä sinne. Koskaan ei jäänyt itkemään vaan karkasi jo ovelta leikkeihin. Ja pois lähdettäessä sai ihan tosissaan houkutella, että suostuu lähtöön. Minulla oli töistä arkivapaita, jotka vieti lasten kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No siis, onko mitään tutkimustietoa näistä hoitoonviemisistä/viemättä jättämisistä? Vai huuteleeko täällä kaikki omia mielipiteitään vaan? Ja kertoisivatko tutkimuksetkaan mitään dramaattista? Muistaako kukaan kamalasti kärsineensä kotona stressaantuneen äidin kanssa tai sitten ylikuormitettujen hoitotätien kanssa?