Muita porukolleja? Miten sais herkan luontonsa kuriin, ettei aina liikuttuisi joka maailman asiasta, niin hyvasta kun pahasta.
Ei muuten, mutta kun monelle on niin kiusallista, että joku pyyhkäsee silmäkulmaansa turhan takia, esim mainoksen tms.
Ja en oo edes raskaana!
Kommentit (8)
Isommissa jutiossa (häät, hautajaiset) itken kuin vesiputous, muista pienemmin mutta usein.
Se helpottaa ja laskee stressiä ja verenpainetta. Näin sanoi lääkäri.
en esim voi ikinä keskittyä kuuntelemaan jotain laulua, josta joku sanoo että kuuntele miten kaunis laulu tai hyvät sanat. Esim se Evakon laulu, Veteraanin iltahuuto ja Sydämeni tänne jää itkettää kun vaan mietinkin koko asiaa.
Sitten jos näen tiellä jonkun auton alle jääneen eläimen, luen lehdestä että joku puistossa köpöttävä vanhus on pahoinpidelty tai että jollain pienellä koululaisella ei ole yhtään oikeaa ystävää...
Äh mä en kestä tätä maailmaa...
Meen nyt poraan...
ap
Mulle kans ei tarvi kuin puhua jostain herkemmästä asiasta, niin on jo vedet silmissä... Minä olen opetellut ottamaan tämän asia huumorilla, sillä muuten sitä joutuis häpeämään yhtenään ;)
Tässä alkusyksystä käveli ekaluokkalainen aamulla vastaan, niin mulla oikein kourasi rinnasta ja pääsi parku ;) Ja tämä lapsi oli ihan tuntematon eikä hänellä mitään hätää ollut... Että tämmöistä ;)
vaan mua itkettää ja niin me porukalla vollattiin...
kun katselee omien lasten laulua ja leikkiä, mulla ainakin vedet tulee silmiin heti! =) muutenkin olen herkkis...
Vierailija:
kun katselee omien lasten laulua ja leikkiä, mulla ainakin vedet tulee silmiin heti! =) muutenkin olen herkkis...
Mua itkettää nytkin, kun 3-vuotias poika laulaa Tuiki, tuiki tähtöstä. Se on vaan jotenkin niin liikuttavaa...
Mua itkettää nytkin, kun 3-vuotias poika laulaa Tuiki, tuiki tähtöstä. Se on vaan jotenkin niin liikuttavaa...
[/quote]
Voi KÄÄÄK :´-( Tuosta tulee mieleen oma poikani joka oli kaksi vuotta sitten samaisen 3 vuotta vanha ja poika lauloi tuon laulun isälleni. Me kaikki, jotka kuulimme laulun, pyyhimme silmänurkkia. Isä myös, hän tiesi että ei olisi enää montaa kertaa kuulemassa pojan laulua. Isä kuolikin sitten puolen vuoden päästä syöpään, vain 53-vuotiaana :-(((
En voi enää lukea mitään, tai katsoa mitään ilman kyyneleitä. Ihan pikkujutuista jo herkistyy.
Minulle myös tulee kyyneleet silmiin kovista äänistä, huudosta ja huutamisesta puhumisesta joskus. Se on hyvin kiusallista...
En voi ikinä sanoa kenellekään puolituntemttomalle mitään vastaan koska pelkään, että alan heti itkeä jos hän korottaa ääntään tms :D
Pitää pyytää miestä vähän tappelemaan, että kovistuu ;)