Miksi vammaiselle ei saa suuttua?

Pohdiskelimme otsikon kysymystä liikuntavammaisen ystäväni kanssa.

Hän kertoi, että häntä ärsyttää suunnattomasti että hänelle annetaan anteeksi paljon asioita hänen vammansa vuoksi. Siis sellaisia, jotka eivät liity vammaan mitenkään.

Jos hän esimerkiksi tiuskii ja on ilkeä, niin säälitellen vain nyökytellään " se on vammainen, pitää ymmärtää" . Eikä tarvitse. Vammaiseltakin voi odottaa ja edellyttää esim. käytöstapoja.

Ystäväni murehti, että kun kukaan ei koskaan loukkaannu tai suutu hänelle, vaikka aihetta olisi joskus. Hän tuntee ihmisarvonsa vähenevän.

Voi kuulostaa tietenkin hiukan hölmöltä. Kukapa haluaisi että toinen suuttuu. Mutta voin hyvin kuvitella, että ainainen säälittävä nyökyttelykin kiukuttaa.



Itse olen tuntenut ystäväni niin lyhyen aikaa, etten ole ehtinyt hänelle suuttumaan :D Mutta tämän keskustelun jälkeen tiedän, että voin tämänkin asian kanssa toimia kuten toimisin terveenkin ihmisen kanssa.



(Toki riippuu vammastakin, mitä voi edellyttää ja mitä ei.)



Mitä sinä ajattelet?