mitä mieltä olette... pitäisikö jättää mies...
olen seurustellut lähes vuoden erään miehen kanssa ja asiat ovat edenneet suht nopeasti, yhteisestä kodista on jo alettu keskustella yms... tiedän, että meillä molemmilla on voimakkaita tunteita toisiamme kohtaan ja haluamme olla yhdessä aina kun se on mahdollista (asumme nyt eri paikkakunnilla). Minulle tämä mies on ensimmäinen ihan todellinen rakkaus, vaikka olen naimisissakin ehtinyt olla ennen häntä. jotenkin vain en aikaisemmin edes tiennyt, että se voisi tuntua tällaiselta. Hänen edellinen suhteesa kariutui kolme vuotta sitten ja hän oli sen jälkeen käytännöllisesti katsoen yksin. On siis nyt ollut innoissaan tavattuamme ja halunnut suunnitella elämäämme kovalla kiireellä... mutta jotenkin tuntuu, ettei hän oikein ole päässyt exästään henkisesti eroon vieläkään, vaikka eivät ole edes pitäneet yhteyttä tai nähneet toisiaan eron jälkeen... nyt kun viimeksi olimme yhdessä, minulla nousi ylpeys pintaan ja sanoin, ettei tämä ehkä toimi... jos toinen sanoo esimerkiksi " en ole moneen vuoteen kokenut tällaista" se mielestäni tarkoittaa, että exän jälkeen... ja minä taas haluaisin olla se ainoa oikea ja paras kaikista... ei yhtään vähempää... meillä oli tästä keskustelua ja mies myönsi, että " ehkä olemme hitaasti pääsemässä siihen vaiheeseen, mutta se vie aikaa!!" minulla oli pala kurkussa koko ajan ja tuntui vain, että haluan kotiin... sen jälkeen ei ole ottanut yhteyttä, vaikka laitoin illalla tekstiviestin ja kysyin, onko kaikki ok. Voi hitto, tuleekohan tästä mitään vai pitäisikö vaan suosiolla luovuttaa ja jättää mies pohtimaan exäänsä... lähtiessäni vielä sanoi, että rakastaa minua, mutta miksi se ei sitten tunnu siltä... osaisikohan joku antaa rakentavia neuvoja, ennen kuin teen jotain tyhmää...
Kommentit (12)
Tapailette niin kauan, että molemmat varmasti epäroimättä haluaa sitoutua. Ei tässä ole minusta mitään vaikeaa. Jos et jaksa odottaa, niin lähdä kalppimaan.
usko pois jos mies sua rakastaa. rakastakoon sitten vaikka eri lailla, mutta pääasia, että hän tuntee niin. ei rakkautta voi tuntea " oikein"
siksi kai mies vieläkin häntä ajattelee. jostain syystä tuntuisi niin paljon helpommalta, jos he olisivat yhteisesti päättäneet erota... tiedän, että tämä kuulostaa tosi typerältä, mutta kun se vaan sattuu niin paljon juuri nyt... ehkä joku ymmärtää...
olet nyt vähän liian herkkä tuon asian kanssa!
eihän mies mitään menneisyydelleen voi! älä ole mustasukkainen sille!
mutta toisaalta... jos olet noin mustasukkaista lajia, niin ehkä tosiaankin on miehelle parempi, että hankkiudut siitä eroon!
olen kai liian herkällä tuulella juuri nyt... tai sitten olen niin kamala ihminen... en vain voi mitään sille, että tuntuu niin pahalta olle miehen elämässä se " kakkosvaihtoehto" ...
Ja ainahan erossa jää monenlaisia tunteita, myös miehelläsi niitä on, ex tuntuu ajoittain rakkaalta, ajoittain vähemmän kiinnostaa.
Ajattele kuitenkin järkevästi. Miehesi on nyt sinun kanssasi ja kokee rakastuneensa uudelleen. Teidän suhteestanne voi tulla paljon parempi suhde kuin hänen entisestään!
Mustasukkaisuus on normaalia, mutta turhaan mieheesi sitä purat. Se sinun on kärsittävä vaan hiljaa ja yksin :-)
Terveisin eronnut, jonka ex mies haikailee perään ja deittailee uutta samaan aikaan. Eikä se ole edes tosissaan, kunhan haikailee ja haihattelee, oikeasti ei rakasta minua niin paljon, että kohtelisi minua hyvin....
Jos olet kuitenkin ollut onnellinen ja rakastunut tuohon mieheen ja hänkin tahtoo olla kanssasi niin älä kysele sellaisista asioista joihin et oikeasti halua vastausta kuulla, tai se saa mielesi pahoittumaan.
Kyllä minäkin välillä muistelen menneitä ja entisiä hyvällä ja jopa kaipauksella, mutta ei se muuta sitä ettenkö tahtoisi nykyisessä suhteessani olla ja panostaa siihen!
3 vuotta on kuitenkin jo suhteellisen pitkä aika, eli tuskin miehesi on kovin kytköksissä entiseensä!
sitoutumiskammosta, joka on yllättäen ilmennyt. Olen ollut aikaisemmin naimisissa ja silloin en koskaan epäröinyt. Mies vaan löysi toisen ja meni niille reissuilleen. Tapasin ihanan miehen, mutta nyt on iskenyt kammo sitoutua. Ollaan kihloissa ja ollaan jo jonkin aikaa asuttu yhdessä. Nyt kun pitäis tehdä lopullinen muutto ja mennä naimisiin, niin musta ei tunnukaan hyvältä. En halua miestä pois elämästä, mutta kaikki tuntuu jotenkin tulevan nyt liian kiireellä.
ilmeisesti pahin on omistaa asunto puoliksi. Kaikki muut sitoumukset menee ongelmitta. Sitten häät on vähän vieras juttu kans, naimisiin kyllä haluan.
En usko, että se vika on miehessä vaan sun käsittelemättömissä asioissa. Anna itsellesi aikaa parantua, jos mies on se oikea, niin se odottaa. Muista olla myös syyllistämättä miestä, jos menneisyytesi sinua kangertaa.
Mielestäni olet hieman epäreilu. Sinulla ei ole takanasi suurta rakastumista, miehellä on. Lähtöasetelmanne ovat erilaiset. Ex on kuitenkin ex ja siihen lienee syynsä.