Lue keskustelun säännöt.
Plustesti ja paniikki =(((
19.06.2006 |
Kaksi lasta ja viimeinkin nyt yli kolmekymppisenä alkaa ura ottamaan tuulta siipiensä alle, mihin liittyen teen myös jatko-opintoja. Elämä alkoi kulkemaan suhteellisen mallillaan (mitä nyt koti-ikävä riivaa, kun sukulaiset ja ystävät asuvat satojen kilometrien päässä meistä) ja nyt: raskaustesti on positiivinen.
Olen paniikissa. En halua tätä. En näe tilanteessa mitään hyvää, vaikka mies koittaa sanoa, että niitä hyviäkin puolia on. Olen ollut lasten kanssa vuosia kotona ja nyt nautin täysillä työelämästä, nytkö siitä taas täytyy luopua ja saanko enää edes mistään töitä, kun taas perhevapaat pidettyäni yritän työmarkkinoille.
Toivon, ettei tähän ketjuun tule nyt lapsettomat minua porukalla lyömään vyön alle. Olen tarpeeksi sekaisin ja ahdistunut tilanteesta jo muutenkin.
Kommentit (12)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
itsellä kaksi lasta ja työelämässä olen ollut nyt puolivuotta, pelkkä ajatuksin raskaudesta saa niskakarvat nousemaan pystyyn. No, tää ei ollut se, mitä halusit kuulla.
Jos päätätte pitää vauvan (sillä vaihtoehtokin on olemassa) varmasti totut ajatukseen sen yhdeksän kuukauden aikana ja rakastat tulevaa vauvaa aivan yhtä paljon kuin nykyisiäkin, nyt ajatus tuntuu pahalta ja ei se vauva välttämättä parhaaseen saumaan tullut. Toisaalta, ei kait aika ikinä ole optimaalinen vauvalle? Mikä tahansa ratkaisusi onkin, on se varmasti ihan hyvä, kunhan mietit tarkkaan. Onneksi on tämä odotusaika joka on kuitenkin aika pitkä niin ajatukseen ehtii tottua. Voimia :) (ja onnea sitten kun siltä tuntuu :))
Syyllisyys ja ikävä on kauhea. Suosittelen että yrität järjestää asiat jotenkin toisin. Esim. miten jos mies olisi kotona lapsen kanssa?
Suuntaat sen jälkeen sitten suoraan työelämään ja hoidat vaikka jatko-opinnot kotonaolon aikana loppuun. Sitten teetät vaikka sterilisaation niin voit ainakin pikkuisen huolettomampi olla lapsen tulon suhteen noin tulevaisuudessa. Ota lapsi vastaan kun se kerran on jo saanut alkunsa. Kyllä asiat järjestyvät ja kun sulla vielä työasiatkin ovat kunnossa. Tsemppiä ja voimia olla vahva, ap!
Musta tuntuu, että osaltaan tämä ahdistus johtuu siitäkin, että viime raskaudessa lääkäreillä heräsi ultran perusteella epäilys sikiön erittäin pahasta kehitysvauriosta ja olin lapsivesipunktiossakin sen takia. Tulokset olivat loppujen lopuksi hyvät ja lapsi terve, mutta tuo kolmen viikon tuska pilasi koko odotusajan ja nyt kaikki nuo tunteet nousivat uudelleen pintaan.
En tiedä. Jos nyt teen abortin, pelkään, että tulen sitä katkerasti loppuelämäni katumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
En tiedä. Jos nyt teen abortin, pelkään, että tulen sitä katkerasti loppuelämäni katumaan.
Voisitko käydä keskustelemassa jonkun kanssa niistä peloista edellisessä raskaudessa? Ei kyllä todellakaan olisi mikään ihme jos ne vielä kuummittelevat mielessäsi ja haittaavat siten uuteen raskauteen sopeutumista... Tsemppiä :) *halaus*
Viet tarhaan vuoden vanhana, jos siltä tunnustaa. Aborttia en sinulle suosittele.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja mies sitten kotiin hoitamaan lapsia vanhempainrahakaudeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kotiin lapselle hoitaja? Jos päätät pitää lapsen niin toivo päästä pelkopolille keskustelemaan noista peloistasi. Voimia ja viisautta päätöksentekoon!!
pidät äitiysloman, isä jää kotiin vanhempainlomaksi ja sitten etsitte luotettavan hoitajan lapselle. Jotkut onnistuvat tekemään jtako-opintoja äitiyslomallakin (minä en onnistunut kun lapsi oli vaativaisempaa sorttia) ja ainakin joissain seminaareissa ja proffien kanssa tapaamisissa voi käydä.
Ei se mitään haittaa, kyllä se siitä. On lapsia muillakin ihmisillä ja ihan kohtuullisesti meillä menee.
niin juuriaan myöten, ettei syntyvä syytön lapsesi joudu kantamaan syyllisyyttä olemassa olostaan.