Mitä tehdä, kun 15 yhteisen vuoden jälkeen mikään muu ei yhdistä kuin lapset?

Jos riitelette, ois varmaan parempi lapsille erota, mutta jos olette suht koht väleissä, niin enpä tiedä..Varmaan vaikea tilanne!

Mitä teillä oli yhteistä silloin alussa, ei vielä ainakaan lapsia!

nyt jo 10 vuoden jälkeen alkaa huomata, että ei varmaan tule olemaan mitään sitten kun lapset joskus on isoja, kun elämä on niin pitkään ollut sitä, että ollaan vain äiti ja isä, koskaan ei voida edes puhua rauhassa kahdestaan. En edes tiedä, mitä mieheni ajattelee tai mitä hänelle kuuluu, kun vain lasten yli huudellaan, missä ne kurahousut tällä kertaa on. Kyllä olisi tärkeää, että voisi joskus olla mies ja vaimo-roolissakin.

Luuletko et ei ole ollut ylä- ja alamäkeä?

ja halutkin yhteiselämään puuttuvat, ainakin minun puoleltani.



Olen päättänyt elää äidin elämääni siihen saakka, että nuorimmaisetkin ovat koululaisia ja katsoa sitten tilannetta uudestaan. Äitinä siis tottakai jatkans enkin jälkeen, mutta toivon mukaan myös naisena ja ihmisenä...



3:n väsynyt äiti

En todella aio tähän suhteeseen jäädä lasten kasvettua. Mieheni on maailman paras isä lapsille, mutta meidän keskinäinen kemia ei toimi.

Menkää pariterapiaan tai parisuhdekurssille, yhteystietoja löytyy esim. Väestöliiton tai Katajan nettisivuilta.



Väestöliiton sivuilla on myös mainio PARISUHDEKARTOITUS. Se kannattaa printata kummallekin, täyttää ja sitten keskustella.



Pohjimmaltaanhan yhdessä eläminen on tahdon asia. Siis jos mitään peruuttamatonta rikkoontumista ei ole vielä tapahtunut. Miettikää vaihtoehtojanne. Jos ne eivät houkuttele, silloin on parasta yrittää! Onnea!

Milloin on yrittänyt tehdä tarpeeksi parisuhteen eteen?

suurenna kuva

Amato Paul R. 2001





Olemme tulleet toisillemme täysin vieraiksi. Arki sujuu tavallaan, mutta muuta suhteessa ei sitten olekaan. Olen yrittänyt hyvällä ja pahalla saada muutosta kuolleeseen parisuhteeseemme, mutta ilman tulosta. Milloin voi katsoa, että on tehnyt tarpeeksi suhteen eteen ja milloin voi ajatella, että tällainen suhde ¿ollaan mutta ei olla yhdessä¿ on parempi lopettaa? Eikös näitä tämän tyyppisiä suhteita ole pilvin pimein ¿ pitääkö sitä vaan pysyä yhdessä jos ei muun vuoksi niin sitten lasten takia?



Vastaus:



Milloin olisi syytä erota?



Toimimaton suhde on rasite parille itselleen. Parhaimmillaan hyvä tunnesuhde luo hyvän perustan kummankin elämälle, se on ilon ja fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin paras tae. Hyvin ristiriitainen, toista alistava, väkivaltainen tai hyväksi käyttävä suhde vie henkiset voimavarat ja kuluttaa ihmistä ja lisää alttiutta sairastua niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Jos suhde taas on päässyt kovasti etääntymään eikä yhteistä kosketuspintaa juurikaan ole, suhteen mielekkyys alkaa pitkän päälle kadota. Voidaan kysyä, luovatko tällaiset suhteet edellytyksiä ihmisen kasvulle, kehitykselle ja hyvinvoinnille.



Jos vanhempien suhde on hyvin ristiriitainen, se voi pahimmillaan vaurioittaa lasten kehitysmahdollisuuksia. Tällaisessa suhteessa elämistä ei voi mitenkään perustella lasten edulla ¿ se on lasten edun vastainen. Jos ajatellaan lasten etua, niin lapsen paras kehto on vanhempien hyvä parisuhde. Silloin lasten elämään kuuluu automaattisesti ilo, arvostaminen, myönteisyys, turvallisuus, luovuus ¿ kaikki tekijöitä, jotka edistävät lasten hyvinvointia.



Milloin on yritetty tarpeeksi?



Jos kymmenen vuotta on ollut huonossa suhteessa, onko yrittänyt silloin tarpeeksi? Vastakysymys: jos auto juuttuu savikuoppaan, ja kymmenen vuotta renkaat ovat sutineet tyhjää eikä auto ole inahtanutkaan, onko silloin yrittänyt tarpeeksi? Älytön kysymys ¿ eihän kukaan jää autoon kymmeneksi vuodeksi painamaan kaasua niin että renkaat sutivat tyhjää, vaan tekee jotain asialle, hakee jostain apua.



Entä kun parisuhde on ollut jumissa kymmenen vuotta, pitääkö lähteä kävelemään ja jättää parisuhde siihen? Mitä tehdä? Hinausauton tilaaminen paikalle ei vaadi suuria ponnisteluja. Sen sijaan ulkopuolisen avun hakeminen parisuhteen hoitamiseksi ei olekaan niin itsestään selvää. Joku voi kokea sen jopa pelottavana tai uhkaavana. Autoille maailmassa löytyy luotettavia korjaamoja. Kun parisuhde on joutunut ¿kolariin¿ tai mennyt toimimattomaksi, asiantuntevaa apua ei ole automaattisesti saatavilla.



Millä perustein voi tehdä päätöksen olla yhdessä tai erota?



Jokaisella on omat perusvaatimuksensa elämälleen ja suhteelleen. Nämä voivat liittyä esimerkiksi suhteen turvallisuuteen, omalle tilalle suhteessa, perusoikeuksiin, ihmisarvoon ja tasa-arvoon. Aikuinen joutuu tarkastelemaan samoja asioita lasten osalta, täyttyvätkö perheessä lasten perusoikeudet ja -tarpeet.



Mitä seuraamuksia erosta on ¿ ratkaiseeko se peruskysymyksiä vai heikentääkö olosuhteita entisestään? Ajatellaan vaikkapa turvallisuutta. Erokaan ei aina automaattisesti turvaa väkivallalta ja joskus eroaminen on jo sinänsä turvallisuusriski, niin että eron toteuttamista turvaamaan tarvitaan ulkopuolista apua. Useimmiten hyvin riitaisan, pelottavan yhteiselon päättyminen merkitsee sitä, että omassa kodissaan voi viimeinkin olla ihan rauhassa ja turvallisin mielin.



Minkä tilanteen kanssa pystyy ja haluaa elää ja minkä tilanteen kanssa lapset voivat kohtuullisesti elää ja pärjätä? Voiko ongelman kanssa elää ¿ vai ei? Onko jokin asia kerta kaikkiaan sellainen, ettei sen kanssa edes halua elää? Mitkä ovat omat tai lasten perustarpeet? Mitkä asiat ovat itselle ehdottomia, tärkeitä, vedenjakajia päätöksenteossa?



Entä jos jätän toisen, miten hänelle käy? Joutuuko lasten vanhempi heitteille tai joudunko kantamaan huolta kumppanin itsetuhoaikeista? Mitä kaikkia asioita joutuu ottamaan huomioon päätöstä tehdessään? Entä eettiset ja moraaliset kysymykset?



Näissä asioissa aikuinen joutuu tekemään itse päätöksen, ulkopuolinen ei juuri sitä päätöstä voi tehdä. Keskustelu ammattilaisen kanssa auttaa selkeyttämään omaa tilannetta, tuo uusia näkökulmia ja tuottaa perusteita oman päätöksenteon pohjaksi. Joskus perheen tilanne voi uhata lasten hyvinvointia niin, että tarvitaan lastensuojelun mukaan tuloa.



Onko suhteessa tilaa ¿hengittää¿, onko suhde valtaosin negatiivinen, ahdistava? On varmaan syytä pitää jokin vaatimustaso eikä sinnitellä miten kauan vain. Uppoavasta laivasta on parempi lähteä kuin upota sen mukana.



Kun tekee jonkin päätöksen, juuri sen päätöksen seuraamukset tulevat aikanaan esiin. Mutta sitä, mitä seuraamuksia muista päätöksistä olisi ollut, sitä ei todellisuudessa koskaan voi tietää. Päätöksen seuraamukset realisoituvat vain toteutetun päätöksen osalta.



Joskus voidaan sanoa, että yhdessä pysyminen on virhe. Lapset saattavat jo sanoa: ¿Miksi te ette eroa?¿ Tai sitten erotaan vasta kun lapset ovat jo lähteneet kotoa, jolloin lapset ja toinen tai molemmat puolisoista voivat sanoa: ¿Kyllä olisi pitänyt erota jo kymmenen vuotta sitten.¿



Entä se mahdollisuus, että ero olisikin pohjimmiltaan virhe? Joskus aloitteen tekijä voikin tulla katumapäälle. Rakastutaan johonkin toiseen, erotaan ja kohdataan kenties samat ongelmat uudessakin suhteessa. Usein tilanne erossa on se, että toisen mielestä ero on ja tulee olemaan virhe, toinen kokee että ero on oikea ratkaisu.



Viimeinen kysymys koskee sitä, mitä suhteen hoitamiseksi on tehty. Olenko tehnyt mielestäni kaiken sen mikä on vallassani, sen mitä tehtävissä on ja mitä se on tuottanut tulokseksi. Mitä olen yrittänyt, mitä se on tuottanut tulokseksi? Toistanko aina samaa ratkaisuyritystä? Onko käytetty ammattilaista ulkopuolista, joka osaa hahmottaa asiat toisin tai kokonaisvaltaisemmin? On hyvä muistaa, että näitä asioita voi lähteä pohtimaan ammattiauttajan luokse yksinkin ellei puoliso halua tulla mukaan. Yksinkin voi selvitellä, onko osannut yrittää erilaisia vaihtoehtoja tilanteen parantamiseksi ja mitkä omat perusteet päätöksenteolle ovat.

Olen niin monelta kuullut että jopa todella todella vaikeiden asioiden / " kulahtaneen" liiton käsittely sai uuden, ihanan alun avioliittoleiriltä. Joten älkää luovuttako, niin moni on saanut täysin mahdottomaltakin tuntuvassa tilanteessa vielä uuden alun. Leirejä järjestää monet eri tahot, eiköhän netistä avioliittoleirit -hakusanalla löydy,

vilpittömästi kaikkea hyvää toivoen,

itsekin avioliittoleireistä uutta potkua saanut:)

15 täällä. Teksti oli siis Väestöliiton nettisivuilta, kohdasta Toimiva parisuhde. Kuukauden kysymykset. Yritän laittaa tähän linkit, poista välilyönnit.. ja lisää alku...





vaestoliitto. fi / toimiva_parisuhde/kuukauden_kysymys/?x32944=21222

Lähtekää kahdestaan lomalle. Ulkomaille, niin ette pääse livahtamaan toisianne karkuun. Varmasti tekee terää.



Jos on edes yksi syy olla yhdessä (esim. lapset) niin se on jo todella paljon.



Yksi neuvo. Ajattele mihin miehessäsi rakastuit.



Auringonpaistetta ja yhteistä mieltä sinne päin. Kyllä se siitä, ku yrittää. Ahkerat yrittäjäthän menestyy tässä parisuhdemaailmassa. Kaikilla tulee ankeutumista ja kuoppia, kenenkään parisuhde ei ole kokonansa ruusuinen, joten tahto ja yrittäminen parisuhteessa vievät eteenpäin.

en ole ap., mutta meidän parisuhteessa on ongelmana totaalinen väsymys, kun ei ole koskaan edes yhden vuorokauden irtiottoon kahdestaan mahdollisuutta.

perheenä olemme ok, mutta en jaksa kiinnostua miehestäni.

Tätä jatkunut jo jonkin vuoden. Lisäksi yks kaks yllättäen kemiat erään toisen miehen kanssa kohtaavat oikein hyvin.

Pitäiskö vaan antaa olla ja jatkaa perheen kanssa. Tosin kemia tämän toisen kanssa on aika käsin koskelteltavaa, mutta antaako vaan olla?

Selvittäkää ensin oman liittonne ja parisuhteenne tilanne, ja tehkää sen eteen voitavanne. Jos sitten päädytte eroon, niin sen jälkeen olette vapaita uusiin suhteisiin.



Lasten takia kannattaa tosiaan yrittää. Jos ei siis muuta ole pielessä kuin että vaan kyllästyttää ja on ajauduttu vähän erilleen. Yhteistä aikaa vaan tarvitaan! Yhteistä tekemistä! Keskusteluja! Ja että pääsee toista lähelle niin henkisesti kuin fyysisestikin. Kun saa tuota henkistä läheisyyttä parannettua, niin seksielämäkin paranee ja se taas ruokkii tuota henkistä läheisyyttä. Suhde toimii, kun päästään mukavaan pyörteeseen!



Oli hyvä neuvo tuolla edellä, että muistelkaa aikoja kun tapasitte. Mihin asioihin ihastuitte toisessa jne. Se sama ihminen on siellä vielä jossakin!

Ja kyllä koko perheen yhteinenkin irtiotto arjesta voi piristää parisuhdetta. On se irtiotto sitten ulkomaanmatka tai mikä vaan mukava poikkeama arkirutiineista ja -ympyröistä.



Lastenkin kanssa voi nauttia etelänlomasta. Ja etenkin, jos ymmärsin oikein ap, että teillä on kuitenkin jo suht isot lapset. Kyllähän heidän nukkumaan mentyään jää sitä kahdenkeskistäkin aikaa?

kunhan lapset kasvavat niin lähden muutaman vuoden päästä.

Jos tolla tavalla jo ajattelee niin miten sitä pystyy asumaan edes saman katon alla sellasen ihmisen kanssa ja esim. harrastaa seksiä yms..??

Tehdä kaikkea yhdessä ja näytellä ulkopullisille " kuinka hyvin menee"

es muutti pois yhteisestä kodistamme ja minä' jäin neljän pienen lapsemme kanssa yksin. Käymme nyt parisuhdeterapiassa ja mieheni on muuttanut takaisin kotiin nimikkeellä auttamaan arjessa. Olemme edistyneet huomattavasti suhteessamme. Yritämme elää tätä hetkeä, eikä muistella ja kaivella menneitä. Aloitimme ns. uuden suhteen. Terapiassa on tosin käyty kaikki vanhat asiat läpi jotka nyppivät, niin että molemmat tietää mitä kummatkin toivoisivat parisuhteelta. Meillä ei myöskään ole keskenäistä aikaa juuri ollenkaan, mutta onneksi naapurimme ottaa lapset kerran kk hoitoon illaksi, niin silloin voimme käydä yhdessä ulkona. Lisäksi, koska eroajatus tuli kaikille, paitsi miehelleni, täysin yllätyksenä, isovanhemmat havahtuivat, että tarvitsemme lastenhoitoapua. Vaikka minun äitini ei todellakaan jaksaisi/haluaisi hoitaa lapsiamme, niin minä olen kylmän viileästi sanonut, että nyt heidän on pakko auttaa! Olemmekin lähdössä kesällä risteilylle kahdestaan. Nuorimmaisemme on vielä imetyksessä kiinni, ja nyt minun täytyykin vierottaa hänen kesään mennessä. Olen ajatellut, etä jos vauva saa 8kk korviketta ja vanhempien liitto pelastuu, niin se on suurempi etu. Nyt hankitte sitä kahden keskeistä aikaa keinolla millä hyvänsä. Voit vaikka kysyä neuvolasta tai mll, jos sukulaisia tai kavereita ei ole käytettävissä. Tsemppiä! Miettikää, mikä on tarkeinta ja paras vaihtoehto tulevaisuudessa...