Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Olenko epäonnistunut äitinä kun lapsi 5v kutsuu minua etunimellä?

Vierailija
12.05.2006 |

Tykkäisin että kutsuisi äidiksi mutta usein (ei aina) kutsu etunimellä.

Onko muita?

Kommentit (10)

Vierailija
1/10 |
12.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

onko teilläkin tällainen käytäntö? jos lapsi on ottanut miehesi puheesta mallia?

Vierailija
2/10 |
12.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

että Äiti ja Isä ovat eräänlaisia arvonimiä. Ikään kuin kuningasta ei koskaan sinutella, ei lapsi kutsu äitiä eikä isää etunimillä.



En ole koskaan saanut kutsua omia vanhempiani etunimillä, koska se olisi ikään kuin laskenut heidät kaveritasolle (heidän mielestään). Ja ymmärrän sen pointin. Lapsemme ei kutsu meitä etunimillä, olemme hänelle auktoriteetit, eli äiti ja isä. Olemme hänen lapsuusikänsä suurimmat auktoriteetit.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/10 |
12.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei se mitään kerro jos lapsesi niin tekee, muuta kuin ehkä juuri siitä mitä eräs muukin täällä ehdotti että on kuullut kun muut kutsuvat sinua etunimeltä, ja päättää tehdä samoin.



Olen ammatiltani Elto (erityislastentarhanopettaja), ja muistan erään pienen pojan joka kutsui äitiään aina etunimellä, ja kun sitä kysyttiin oli vastaus se, että koska äitillä on niin kaunis nimi :) Ja kyseessä täysin normaali, hyvä ja rakastava perhe.

Vierailija
4/10 |
12.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minustakin vanhemmat ovat auktoriteetteja lapselle...eli tästä kutsumanimet äiti ja isä..Jos lapsi kutsuu äitiään tai isäänsä nimellä, tuntuu ettei mitään auktoriteettia ole vaan lapsi kokee vanhempansa saman arvoisiksi kuin itsensä. Lähinnä tulee mieleen kaveri suhde, ei niinkään aikuinen-lapsi suhde..



Omat serkkuni kutsuivat aikoinaan omia vanhempiaan vanhempien etunimillä ja näistä jäi kyllä outo kuva. Vanhemmat eivät HALUNNEET olla vanhempia vaan lähinnä vaan kavereita näille lapsille.

Vierailija
5/10 |
12.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Haluan olla äiti. Piste.

Vierailija
6/10 |
12.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja kun minun lapseni alkoi kutsua minua äidiksi (joskus) 9 kuisena, vaikutti hän hieman närkästyneeltä.

Mut en mä silti haluais, että sana äiti merkitsee lapselle auktoriteettia, minusta pikemminkin rakkautta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/10 |
12.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

etunimillä ihan pienestä pitäen (siis mun lapsuudessa). Varsinkaan isää en ole koskaan kutsunut isäksi vaan etunimellä ja hän se vasta perheen auktoriteetti olikin! Uskon että tämä johtuu siitä, että vanhemmat kutsuivat toisiaan etunimillä, eivätkä äiditelleet/isätelleet puhuessaan toisilleen. Ja kunnioitusta vanhempia kohtaan ei ole puuttunut. Enkä pidä heitä epäonnistuneina vanhempina tästä syystä.

Vierailija
8/10 |
12.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset


Mieheni lapsi ex liitosta kutsuu isäänsä etunimellä, ei siis isäksi. Ja ei niillä kovin " lapsi-vanhempi" -suhde olekaan, paremminkin kaveri pohjalla. Mutta nämä yhteiset ipanamme sanovat vain isi tai iskä.



Mua ei ole nimeltä kutsuttu, äidiksi vain.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/10 |
12.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

13 kanssa tuosta rakkaus vs auktoriteetti asiassa



t.14

Vierailija
10/10 |
12.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija:


että Äiti ja Isä ovat eräänlaisia arvonimiä. Ikään kuin kuningasta ei koskaan sinutella, ei lapsi kutsu äitiä eikä isää etunimillä.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: neljä viisi yhdeksän