Lue keskustelun säännöt.
Mieheni kertoi tänään minulle, ettei
12.05.2006 |
häntä nappaa yhtään tällä hetkellä yhdessä olo... Minä olen melkein paniikissa kun välitän hänestä niin paljon. Onhan meillä ollut välillä hankalaa, mutta tämä tuli kuin isku vasten kasvoja. vasta äsken olimme menossa lapsettomuushoitoihin ja nyt tämä. Itkettää kamalasti. Nyt tietty kaikki sanoo että JSSAP, mutta en millään haluaisi. Pidän hänestä kamalasti.
Kommentit (13)
Äläkä tyydy ympäripyöreisiin kommentteihin tyyliin " no kun ei oo enää kivaa" tai " kun nyt ei vaan nappaa" . Kysy, MIKSI ei ole kivaa, mitä miehesi kaipaa? Mikä on muuttunut?
Minusta jotenkin etäisesti tuntuu siltä, että miehesi on stressaantunut. Kenties jopa lapsiprojektistanne. Voisiko se kenties ahdistaa miestäsi?
Kun keskustelette, niin koeta pysyä rauhallisena, ja antaa miehen kertoa, mikä hänen mielestään on vialla. Vain siten saat tilaisuuden puuttua ongelmiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taitaa olla vaan tyypillinen suomalainen mies, ei nimittäin osaa vastata mitään. Tämänkertainen hankala aika on jatkunut jo jonkin aikaa, mutta tänään vasta suoraan sano mitä on mieltä meistä. En tiiä mikä niin ahistaa. Varmaan suurimmaksi osaksi mun saamattomuus, olen nimittäin ikuopiskelija ja mies on aika kyllästynyt siihen, etten valmistu...
Mies on toisella paikkakunnalla töissä ja käy kotona harvakseltaan.
Vierailija:
Taitaa olla vaan tyypillinen suomalainen mies, ei nimittäin osaa vastata mitään. Tämänkertainen hankala aika on jatkunut jo jonkin aikaa, mutta tänään vasta suoraan sano mitä on mieltä meistä. En tiiä mikä niin ahistaa. Varmaan suurimmaksi osaksi mun saamattomuus, olen nimittäin ikuopiskelija ja mies on aika kyllästynyt siihen, etten valmistu...
Mies on toisella paikkakunnalla töissä ja käy kotona harvakseltaan.
Enpä halua liikoja surullista ihmistä lisää masentaa, mutta voisiko miehesi olla ihastunut tai peräti uudessa suhteessa siellä toisella paikkakunnalla? Kertoisiko totuuden, jos kysyt?
Rakkauden pitäisi kyllä kestää toisen saamattomuuskin, et kai sinä ole yhtäkkiä tuollaiseksi MUUTTUNUT, joten miksi se NYT häntä on alkanut rassata?
Häntä on aikoinaan petetty pahasti ja on kertonut kuinka tuskallista se oli, en uskoisi, että hän tekisi samoin. Hänellä on kyllä kanttia ennemmin jättää kuin pettää. Hänhän ei suorastaan halunnut laittaa poikki, ilmeisesti olemme jonkinlaisella katkolla... Ja lisäksi tämä alkoi kun hän oli vielä kotona, lähti vasta jälkeenpäin toiselle paikkakunnalle töihin. Meillä oli typeriä riitoja ja minä ylpeästi ajattelin, että MINÄHÄN olen kyllästynyt olemaan se joka ekana rupeaa sovintoa vääntämään. Nyt sitten ollaan tässä.
Onko kellään kokemuksia tällaisiata katkoista??? Me kuitenkin harrastetaan seksiä vielä ja jonkin verran jutellaan jne. Entäs jos tulen vahingossa raskaaksi (tosin pariin vuoteen ei ole ollut tärpin tärppiä, joten ehkäisyä tuntuisi hölmöltä käyttää.).
Xandris:
Minusta jotenkin etäisesti tuntuu siltä, että miehesi on stressaantunut. Kenties jopa lapsiprojektistanne. Voisiko se kenties ahdistaa miestäsi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on hankala tauti. Mies ei paljoa puhu lapsista, joten en ole olettanut hänen ottaneen lapsettomuutta kovinkaan ahdistavana asiana. Ennemmin hän on aina huolissaan rahasta. Hän on ihminen, joka saa varmasti vatsahavan, niin pitää aina joka asiasta stressata.
Nyt hän vaan tuumasi, että hänen on niin hyvä olla muualla, kun tienaa paremmin ja saa olla paljon kavereitten kanssa. Muulla ei ilmeisesti ole mitään väliä...
Kokemuksia kyselisin edelleen?
lapsentekoprojektista ja mies tunsi itsensä siitossonniksi, kun rakastelu muuttui pakkoseksiksi ovulaation aikaan. Molemmat pariskunnat selvisivät kriisistään, mutta vasta asumuserojen jälkeen. Toinen pariskunta on juuri adoptoinut lapsen Kiinasta, toinen todennut, että ei se lapsi ainoa autuaaksi tekevä asia elämässä ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en laske edes mitään päiviä, eli vieläkin ajattelemme, että tulee jos on tullakseen. Minä itse en ainakaan siitä mitään kummempia stressejä ota, olen jotenkin hyväksynyt tilanteen. Olimme lähdössä hoitoihin, mutta nytpä taitavat jäädä... Putosin kyllä aika korkealta ja kovaa tänään. Heh heh, olen jotenkin kuvitellut, että miehiltä ei tunteet lopu kesken, jos saavat vaan tarpeeksi seksiä. Ehkä olen pitänyt liian itsestäänselvyytenä meidän suhdetta... Tosin enpä ole miehenkään huomannut mitenkään erityisemmin panostavan tähän, siis esim. hemmottelevan mua silloin tällöin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuulostaa oikeesti siltä, että teillä on aika rankka elämänvaihe menossa. Siis ilmeisesti mies ei sanonut kuitenkaan, että haluaisi erota? Varmasti ei yhdessäolo nappaa, jos taustalla lapsettomuuskriisiä ja taloudellisia huolia. Mutta sitten taas asiat saattaa kääntyä hyväks tavalla tai toisella ja se yhdessäolo tuntuukin taas mukavalta. Pitkässä parisuhteessa saattaa välillä kyllästyä toiseen hetkellisesti.
Onko teidän mahdollista saada jonkinlaista hengähdystaukoa huolistanne? Onko mitään mahdollisuutta hauskan pitämiseen? Niissä hetkissä se pariskunnan kemia alkaa taas toimia. Elämä on tosi kauheeta, jos on koko ajan isoja huolia.
Toivottavasti yhtään auttoi oloosi.
t. keittiöpsykologi, jolla ei kokemusta lapsettomuudesta
keittiöpsykis lisää:
luen tosi paljon kaikennäköistä. Eteen on tullut artikkeleita, joissa puhutaan siitä, kuinka lapsettomuus saattaa satuttaa miehiä todella syvältä, vaikka he eivät osaisi puhua asiasta tai edes myöntää sitä itselleen. Tuskaa puretaan esim. työntekoon. Vasta ehkä paljon myöhemmin siitä saatetaan puhua kumppanin kanssa.
Eli ehkä miehelläsi voisi olla jonkinlainen suruvaihe päällä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
runsaassa kuudessa vuodessa ehtinyt tapahtua jo yhtä ja toista.
Minäkin olen välillä sanonut miehelleni että olisin onnellisempi yksin. Sitten vasta myöhemmin tajuan kuinka kovasti asia loukkasi. Joskus vain sanoo siltä kun tuntuu, mutta ei tarkoita että asia olisi lopulisesti niin.