Täällä taas tuli mieleen tuo että mistäköhän johtuu naisten penseä suhtautuminen anoppeihinsa??

osanotot!

Itse en suhtaudu penseästi anoppiini PAITSI silloin kun hän:

Puhuu minun henkilökohtaisista asíoistani muille minun ollessa muualla,



kutsuu itseään lapselleni äidiksi,



antaa lapselle salaa karkkia vaikka on kielletty (lapsi 1v)



kertoo kaikille että lapsi on koeputkivauva,



valittaa vieraillekin ihmisille kuinka laiska miniä hänellä on kun en " jaksa" tehdä heti toista koeputkivauvaa heti perään. Hänen mielestään lapset pitää tehdä peräjälkeen. Hän tietää myös hyvin että ekan lapsen aikaan saaminen kesti reilut 3 vuotta ja melkein vei minulta hengen,



arvostelee kotiamme ja sisutusmakuamme(hän on sisustussuunnittelija)



ostaa lapselle liian pieniä vaatteita ja sit paheksuu selän takana ja valittaa muille isovanhemmille että en kelpuuta hänen ostamia vaatteita kun ne eivät ole lapsella päällä (kun ovat liian pieniä..)



itkee pojalleen puhelimessa että on tullut jäätyä turhaan eläkkeelle, kun minä(lapsen äiti) olen lapsen ominut itselleni. Olen hoitovapaalla kotona lasta hoitaakseni, anoppi jäi varhaiseläkkeelle voidakseen jäädä hoitamaan lastani kotiin- siis kysymättä meiltä mitään.



on ehdottanut meille että " tekisimme" toisen lapsen pian, niin hän voisi sitten hoitaa esikoista enemmän. (HULLU!)



Listaa voisi jatkaa vielä noin 100 erilaisella esimerkillä mutta en jaksa enää näpytellä, laiska kun olen :o)