Joku kysyi aiemmin, että arvostatko lapsesi hoitajaa niin vähän, että annat pienen lahjan.

ja tuli mieleen, että eikö riitä, että hoitajat saavat palkan työstään, niin kuin muut työtä tekevät ihmiset. Pitäisikö alkaa lahjoa kampaajaa, lähikaupan kassaa ja bussikuskiakin?



Itsellä kaksi kotonaolevaa alle kolmevuotiasta, joten sinänsä aihe ei kosketa ihan vielä, kunhan ihmettelen...

Taas on sama aihe kiistelyn alla koko illan.



Idiootit, pikkusieluiset, epäkypsät ihmiset eivät suo toiselle lahjaa hyvin tehdystä työstä, vaan ovat kateellisia, kun itse eivät vastaavaa saa. Kyse ei ole palkasta, vaan siitä, että halutaan tuottaa hyvää mieltä ihmiselle, joka on tehnyt hienoa työtä oman lapsen kanssa. Lahjan suuruudella ei ole väliä vaan ajatus on tärkein.



Motivoi varmasti aloittamaan joulun jälkeen töitä, kun on saanut oikein konkreettista palautetta pienen lahjan muodossa.

siihen koko vuotta tajunnut säästää?!

Hyvin ovat työnsä tehneet sen jälkeenkin.



Eikö ole sinänsä jo arvokasta, että lahjan ylipäätään saa, sillä eihän sitä ole mikään pakko antaa?

päiväkodissa. Hän sai tänään yhdeltä lapselta pienen pussin jossa oli suklaata ym. ja toiselta lapselta itsetehdyn joulukortin. Mies tykkäsi ja oli tosi ilahtunut että vanhemmat ja lapset ylipäätänsä muistaa jollakin tavalla. Ei siinä mitään hienouksia tarvita että toiselle tulee hyvä mieli. Onhan sitten taas näitä jolle mikään ei riitä...

Mä olen työmarkkinatuella eikä ole oikein rahaa ostaa kunnon joululahjaa lapsellekaan, lapsella juuri ollut synttärit.

En usko että kukaan lto täällä moisia kirjoittelisi, ettei muka lasten askartelut (=säälittävät kötöstykset) kelpaa askartelun ammttilaiselle :)

Ootko sä sen ammatin sitten valinnut että saat niiltä miljoonilta lapsilta jonkun SUUUUUUREMMOISEN lahjan? Eikös se ole ihanaa saada niiltä pikkuisilta jotain sellaista jonka he ovat itse valinneet, oli se sitten krääsää tai ei mutta sydämella valittu?

Sanotko lapsille jotka tuovat pilke silmäkulmassaan sinulle omenan johon piirretty silmät, suu ja nenä ja liimattu hirmuisella vaivannäöllä hiukset ja vaikka paita, että voi piru että tommosen paskan toit, pyydäppäs vanhempias ostaa mulle joku OIKEE lahja josta mä hyödynkin.. Saattas olla tippa linssissä toinen..

ARGH! Itsekäs olento. Nyt nousi karvat pystyyn, toivottavasti et ole ainakaan meidän tuttuja, meillä kun useasti lapsi tekee itse lahjan läheisilleen. Yök.

Minä hoitajana ilahdun ylipäänsä siitä että muistetaan.On se sitten itsetehty kortti tai kukka tms...En odota mitään, mutta tuntuuhan se kiitos mukavalta tehdystä työstä.Muutenkin on typerää että lahjan hinta merkitsee enemmän kun sen antamisen ajatus.Rahallako te muita arvioitte?

askartelun ammattilaisille. Itse olen samoilla linjoilla kyllä, jos et 2 eurolla kivempaa keksi niin anna lämmintä kättä, lämmittää enemmän kuin ajattelematon lahja. Vai itsekö tykkäätte sellaisista tiimarikorteista ja jääkaappimangneeteista joita saa 3 eurolla. Pinellä rahalaa voi tehdä pipareita joulusuklaata, joulusinappia jne. Vaivaa vaatii vähän, mutta jos oikeasti haluaa kunnolla kiittää niin sehän on vain hyvä!

nämä rexukset jotka tosiaan ottavat ihan tosissaan kaikki kommentit, mitä täällä lukee.



Huumoria hieman, huumoria...

Sovitaanko että ne, jotka haluavat, ostavat lahjan kaikille kenelle hyväksi katsovat, ja että ne jotka eivät halua niin eivät tunne pakkoa mitään ostaa kenellekään. ;)



Ihan oikeasti, samalla lailla jokainen palkkansa saa, mutta muistavathan yritykset monesti työntekijöitään vuoden päätteeksi, tai toiset hoitajia, opettajia tai muita elämäänsä vaikuttaneita ihmisiä.



Se, että joku haluaa hyvästä sydämestään lahjan antaa, mitä vikaa siinä on? Minua ainakin ilahduttaa lapsen askartelema lahja/kortti tai muistaminen yleensä, mutta en mitään keneltäkään odota saavani. Myös kiitos tekee hyvän mielen!!!



Mutta väkisin ei kenenkään tarvitse ostaa mitään kenellekään, tietenkään! Tai siksi " kun tuo toinenkin" .

sitten kun lapsi jättää tarhan...ja se päätös pitää...ihan tarpeeksi on muutenkin lahjottavia, ja itsekin hoitoalalla olevana en odota saavani lahjoja, enkä usko että lastenhoitajat ovat poikkeus...tietysti jotain yhteistä, esim sitä klassista suklaatia, tai lahjakortin johonkin askartelupuljuun tai semmoista voisi harkita...eli mistä olisi heille ja lapsille hyötyä...

kukan tai kortin. Mitään muuta ei odota , eikä kyllä näitäkään, mutta itsekin olen samaa mieltä, että ajatus on tärkein, ei se MITÄ annetaan. Itse askartelimme pph:lle poikani kanssa pienen taulun jossa oli hänen jalkansa kuvat ja siihen pieni henk.koht. runo matkan jatkumisesta (poika siirtyi kouluun). Hoitajalla kyyneleet silmissä. Vaikka taulu päätyisi kaapin perukoille, muisto siitä kuitenkin jää. Meillekin.

jos leipoo jonkun esim.tiikerikakun niin ei kait siitä konkurssiin mene..