suunnitellussa sektiossa olleet!!! Kertokaas mulle pari juttua...

kuudelta aamulla menin osastolle. Edellisestä illasta alkaen ei saanut enää

syödä, en muista kellon aikaa. Aamulla sitten katsottiin vielä olisko vauva mahdollisesti kääntynyt, oli siis perätilassa. No, eipä ollut.

No sitten sairaalan vaatteet päälle , karvat ajeltiin ( siis siitä kohtaa

mihin se haava tulee) ja nyt totta puhuen en muista (tästä on kaksi ja

puoli vuotta aikaa) olisko mitään muuta tehty?! Taidettiin vaan odotella

leikkaussaliin pääsyä , mikä tapahtuikin sitten kyllä ihan ajallaan.

Katetrointi tehtiin ennen puudutusta , koska on kuulemma helpompi

tehdä ennen sitä. Jos olisin vaatinut , olisi voitu tehdä puudutuksen jälkeenkin. Tämä oli Jorvissa.

Otettiin verikokeita, olin käyrillä, anestesialääkäri ja leikkaava lääkäri kävivät kertomassa seuraavasta päivästä.. Yöksi olisin saanut jäädä sairaalaan, mutta halusin kotiin nukkumaan ja sainkin lähteä. Aamulla ennen seitsemää takaisin ja 9.30 leikkaussaliin, karvat ajeltiin omassa huoneessa ja sain myös jotain vatsaa rauhoittavaa lääkettä. Katetrointi tehtiin puudutuksen jälkeen, eli en tuntenut sitä ollenkaan. Tsemppiä tulevaan :).. Ja sille tiedoksi, joka sanoi, että sektiomammat vaan makaa ja hoitajat tekee kaiken puolesta: mulle ei kyllä paljoo tehty, ekana päivänä en saanut nousta, joten silloin hoisivat vauvan, mutta sen jälkeen ei paljon apua tullut, vaikka olisin tarvinnut, olin nimittäin ensimmäisinä päivinä melko kipeä!!

mitä minäkin päivänä tehdään...



no alkuviikostapas tuo selviää, miten meillä.



Kiitos teille asiallisille!



ap

säännöllisin väliajoin avauttamassa umpeutunutta virtsaputkea, kun arpikudosta muodostuu ja putki umpeutuu. Näin kävi sedälleni. Joten kyllä sitä katetrointia sopiikin hiukan pelätä.

että laittaisivat vasta puudutuksen jälkeen, eikä ollut siis mikään ongelma. Pelkäsin myös katetrin pois ottamista aivan järjettömästi, mutta ihan oikeasti: Se EI tuntunut missään.





Tsemppiä!

mutta itselle sunniteltuun liittyvät jutut tehtiin keskiviikkona kun leikkaus oli perjantaina.



Keskiviikkona kävin siis verikokeessa ja sitten osastolla kätilö kertoi tarkemmin mitä leikkauksessa tapahtuu. Moneltako pitää sairaalaan tulla ja mitä edellisenä iltana täytyy kotona tehdä(syömiseen ja juomiseen liittyvät, suihkussa käynti jne.)



Leikkaus aamuna vaille 7 menin sitten osastolle ja vaihdoin sairaalavaatteet päälle jonka jälkeen kätilö kävi laittamassa tipan käteen ja katetrin(joka ei koskenut yhtään, vaikka jotenkin pelkäsin sitä hiukan) Siinä sitten vajaa puolisen tuntia miehen kanssa jutusteltiin jonka jälkeen tuli hoitaja hakemaan leikkausosatolle. klo 8 alkoi leikkaus ja 8.20 oli tyttö sitten jo syntynyt.



Että turhaan liikoja mietit mitä tuleman pitää. Kyllä ne siellä sairaalassa sinua tarpeeksia opastavat. ja jos jotain epäselvää jokin on niin AINA kannattaa kysyä.



Tseppiä tulevaan:)

laitettiin katetri

Mä kun en millään ymmärrä miks pitää sinne jo sillo mennä...



ap

Mitattiin verenpaineet, punnittiin, olin käyrillä vähän väliä, anestesialääkäri kävi juttelemassa yms

Miten vitussa ajattelit selvitä lapsenhoidosta? On vähän kovempi pala kuin katetrointi.

Tai no, niinhän se meneekin.

seuraavan kerran tuli sitten leikkauksen jälkeisenä päivänä nostamaan pystyyn

mulla on lapsia ennestään ja ihan hyvin olen selvinnyt niiden hoidosta. enpä ole aiemmin vaan ollut sektiossa ja ihan tosi, toi katetrin laittaminenkin pelottaa, ennen kun en ole sitä kokenut. Mutta sehän ei ollut pointtini, ´vaan kysyin ihan muuta asiaa.



ap

mahdollisimman heti vaan liikkeelle.

samana aamuna seitsemältä kuten oli käsketty. Katetri laitettiin ennen puudutusta, mutta hoitsu oli tosi helläkätinen ja tuntui vain vähän epämiellyttävältä. Sitten vain odottelua. Ensimmäisenä oli tietysti otettu painot ja ultrattu että olisko sittenkin kääntynyt oikein päin se vauva jne... Pelasin miehen kanssa osastolla korttia sängyssäni katetrin kera kunnes sali vapautui, oli ruuhkaa ja jouduttiin odottaa kaksi tuntia pidempään kuin oli tarkoitus.

sulle tiedoksi, että minä menen vierihoito osastolle samantein sektion jälkeen enkä luule että saan maata röhnöttää 3 pvä... mies on ekan päivän hoitamassa vauvaa ja tokana saan jo itse nousta ja hoitaa lastani.





ap

Aikaa on kulunut jo 6 vuotta, joten ihan tarkkaan en muista ; )

Hoitaja kävi juttelemassa nukutuksesta, verikokeita otettiin.

Leikkausta edeltävänä yönä ei saanut enää syödä tai juoda.

Varaudu muuten siihen, että joudut odottelemaan: kiireelliset tapaukset menevät aina suunniteltujan ohi. Huonekavari joutui odottelemaan pitkälle iltapäivään. Minun leikkauspäivänäni ei näin onneksi käynyt, vaan pääsin ihan ajallaan tositoimiin. Katetri laitettiin huoneessa.

Ja kyllä hoitajat toivat ruuan minulle huoneeseen, en olisi voinut kantaa itse tarjotinta. Kielsivät sen. Inhottavaa, kun vihjaillen selitetään että sektiomammat ne vaan makaa palveltavana. Oli vähän pakko tietyissä asioissa, kuten tuon ruokailun kanssa. Mutta itse piti päästä sängystä ylös vaikka kuinka tuli itku, ja itse piti kantaa vauvaa kuten muidenkin äitien, ja itse se vauva oli hoidettava. Että se siitä makaamisesta.

Sillä mietin että mitä siellä tehdään jo edellisenä päivänä, kun minä olen jo käynyt labrat, jutellut anestesialääkärin kanssa ja kaikki esitieto lomakkeet on täytettynä sairaalassa ollut jo hetken siltä varalta että vauva olisi syntynytkin aikaisemmin ja olisi tehty päivystyksenä sektio.



Siksi mietin vaan, että mitä kummaa siellä edellisenä päivänä tehdään, kun yöksi tulen kuitenkin kotiin.. pari-kolme tuntia kuulemma menee osastolla...



Kiva siellä on kiäydä mutta tuntuu turhalta jalapsetkin täytyy viedä hoitoon siks aikaa..



ap