Mikä ihme mua vaivaa?

Vatsasi vaikuttaa ärtyneeltä..

Jos niistä on vaivaa usein, kannatta kyllä mennä lääkäriin. Ultraamalla sappikivet nähdään. Vaivoihin on mahdollista saada oireita helpottavaa lääkitystä tai jos oireita tulee tiuhaan niin sappikivenpoistoakin varmasti mietitää.

sappivaivassa syöminen ei helpota oloa, eikä kipu tunnu keskellä rintalastaa!

Refluksitauti on melko yleinen: noin kolmasosa suomalaisista valittaa joskus aterianjälkeisiä refluksioireita.

Lieviä oireita voi hoitaa ruokavaliolla ja elämäntapaohjeilla.

Hoitoa vaiva vaatii vasta, kun oireilu on jatkuvaa tai aiheuttaa potilaalle esimerkiksi ruokatorvitulehduksen tai ns. Barrettin oireyhtymän eli muutoksia ruokatorven limakalvoon.

Vaikeimmissa tapauksissa tarvitaan jatkuvaa lääkitystä, jopa leikkausta.

Refluksitaudille altistavia tekijöitä ovat mm. ruokatorven alasulkijan pieni paine, ruokatorven ja mahalaukun huono motoriikka (ruokasula lähtee hitaasti liikkeelle mahalaukusta) ja palleatyrä.

Liiallinen alkoholinkäyttö, runsas kahvinjuonti, sitrushedelmät, suklaa, rasvaiset tai runsaasti maustetut ruoat, tupakointi ja eräät lääkkeet voivat olla myös osasyyllisiä vaivaan.

Monenkirjavat oireet

Polttava kipu rintalastan takana, karvasveden nousu suuhun ja erilaiset nielemishäiriöt vaivaavat joka toista refluksisairaudesta kärsivää.

Palan tunne kurkussa, krooninen yskä, äänen käheys tai toistuvat keuhkoista johtuvat infektiot ovat myös tavallisia.

Kiilteen kuluminen hampaista tai punoittava kurkku voi kieliä siitä, että hapan ruokasula nousee suuhun.

Äkillinen kova rintakipu voi nuorella olla merkki refluksitaudista. Kipu voi tuntua myös selässä.

Vanhuksilla taudista voi kieliä laihtuminen.

Hoito ja tutkimukset potilaan mukaan

Alle 45-vuotiaalle, jolla on selvät oireet, voidaan heti aloittaa lääkehoito, jonka teho kontrolloidaan muutaman viikon kuluttua. Jos oireet jatkuvat, tehdään tarkemmat tutkimukset.

Perustutkimus on ruokatorven ja mahalaukun tähystäminen, jossa taudin vaikeusaste, mahdollinen palleatyrä ja muut alueen sairaudet selviävät. Joskus tarvitaan myös muita tutkimuksia, kuten vuorokauden kestävää ruokatorven pH-mittausta.

80 % potilaista tulee oireettomiksi ns. protonipumpun estäjillä. Hoidon pituus on tapauksesta riippuen 8¿12 viikkoa, minkä jälkeen hoitotulos tarkistetaan.

Tauti uusiutuu kahdeksalla potilaalla kymmenestä. Niinpä lääkitystä on usein tarpeen jatkaa. Ylläpitohoitoon riittää puolet alkuvaiheen lääkeannoksesta.

Jos ylläpitohoidon aikana tulee oireita, potilas voi tarvittaessa tuplata lääkeannoksen muutaman päivän ajaksi.

Lievissä tapauksissa tehokkaan lääkehoidon jälkeen saattaa riittää ajoittainen hoito esimerkiksi reseptittä apteekista saatavalla mahan happoa vähentävällä valmisteella.

Jos refluksitauti on hyvin hankala, ja potilas on suhteellisen nuori, voidaan päätyä leikkaukseen, joka auttaa suurinta osaa potilaista.

Apua kotikonstein

Nosta sängyn pääpuolta vähintään 15 cm.

Vältä ateriointia kolmen tunnin ajan ennen nukkumaanmenoa, äläkä muulloinkaan käy pitkällesi, ennen kuin ateriasta on kulunut

Lopeta tupakointi.

Vältä ruokatorven alasulkijan painetta vähentäviä ruokia, eli rasvaa, suklaata ja piparminttua.

Suojaa limakalvoasi ärsytykseltä, jota aiheuttavat ainakin sitrushedelmät, väkevät alkoholijuomat, kahvi ja tomaatti.

Vältä suuria aterioita. Tihennä ruokailuväliä ja nauti pieniä aterioita useammin.

Tietyt lääkkeet (nitrovalmisteet, kalsiuminsalpaajat, antikolinergit, teofylliinijohdokset) voivat pahentaa refluksisairauden oireita. Keskustele lääkkeistä lääkärisi kanssa.

Refluksisairauden parantamiseen tai sen uusimisen estämiseen määrättyä lääkehoitoa on syytä käyttää säännöllisesti.

Sappikipukohtauksessa syöminen EI paranna oirekuvaa, tosin kuin esim. duodenaaliulkuksessa.