~~~~Positiiviset synnytyskokemukset~~~~

Nopeita ja helppoja synnytyksiä.Ei tarvittu episiotomiaa,eikä tullut

repeämiä.Kaikista synnytyksistä jäi positiivinen fiilis ja paluduin nopeasti.Mulle on sattunut vielä tosi mukavat kätilöt (esikon ja kuopuksen kätilö oli sama,mikä säkä!).Keskimmäinen syntyi Ranskassa ja se oli taas...hmmm mielenkiintoinen kokemus ;).

Mutta asiaan...helpollakin voi päästä! Eikä etukäteen kannata suunnitella liikaa,muuten voi pettyä (esim.kivunlievitys).Meillä on nyt

lapsiluku täynnä ja vähän on haikea fiilis...

että vaikka mikään ei mennyt niin kuin suunnittelin, synnytys oli hieno kokemus. Tunsin oloni turvalliseksi sairaalassa, vaikka olin etukäteen pelännyt sen henkilökuntaa, toimenpiteitä ja laitteita. Synnytys itse oli pitkä ja raskas, mutta siitä ei jäänyt mikään kaivelemaan.

kivunlievityksenä kohdunkaulanpuudute, joka auttoi vain toiselle puolelle. mutta olisin voinut synnyttää heti uudelleen=)

Etenkin repeämistä ja episiotomian mahdollisuutta. Lapsen vammautumista ja sitä suurta tuntematonta kipua tietenkin. Kun rv 39 lääkäri sai painoarvioksi 4300, oli olo aik musertunut ja kauhistunut. " Alatietä mahtuu tulemaan" oli tuomio. Kun kauhistelin läkärille vauvan kokoa, lääkäri totesi näin: " nämä laitteet on siitä hyviä, että kun tarpeeksi monesti mittaa, saa halutun tuloksen, kokeillaanpas uudestaan....3900g, onkos se parempi?"



APUWA. Meinasi paniikki iskeä, en osannut enää luottaa kumpaankaan arvioon. Pelotti. Raskaus meni 42 viikolle asti ja pelkäsin vauvan kasvaneen 5 kg jättiläiseksi. Harkitsin vakavasti sektion vaatimista, mutta ONNEKSI en niin tehnyt!



Synnytys käynnistyi vesien menolla ja kesti lapsen syntymään 3h30min. Lapsi oli 4100g, 51,5 cm, päänympärys huimat 39 cm. En ehtinyt saamaan kipulääkkeitä, repesin ja se kovasti pelkäämäni episiotomiakin tehtiin. Mutta kokemus oli silti aivan upea, sanoin heti kätilöille, että tulen takaisin, ilman muuta!



Miksi olen tyytyväinen, että en vaatinut sektiota?

Ylitin itseni monta kertaa synnytyksen aikana. Tunne sellaisesta selviämisestä on niin hieno, että en vaihtaisi sitä mihinkään. MISTÄÄN en ole saanut niin hyviä kicksejä, kuin oman lapsen synnyttämisestä, " minä tein sen!" -fiiliksistä.



Kätilöt ja lääkärit olivat kaikki todella ammattilaisia, luotettavia ja empaattisia ihmisiä. Sairaalassa oli turvallista ja mukavaa olla, kuin olisi ollut äidin hoivissa taas :)



Toista lasta menin synnyttämään hyvillä mielin, tiesin mitä on edessä. Kahden lapsen jälkeen olo on sellainen, että synnyttäisin mielellään vielä useamman kerran (hullua?), mutta harmikseni taitaa meidän lapset olla tässä. Siksi harkitsen jopa sijaissynnyttäjäksi ryhtymistä.



Tsemppiwä teille ensikertalaiset, edessänne on upea kokemus!





ap

Kaikki olivat niin erilaisia. On ollut epparia, ja jos jonkinmoista puudutusta, onnistunutta ja epäonnistunutta. Kipuja on aina ollut kamalan paljon, tajunnan hämärtymiseen saakka. On sektioita ja vaikka mitä. On kätilöitä laidasta laitaan, lääkäreita myös.



... Siti kokemukseni ovat vain positiivisia! Eihän elämän kuulukaan olla vain helppoa. Synnytykseen kuuluu kipu. Siihen kuuluu pelko. Siihen kuuluu paljon negatiivisia tunteita. Mutta niiden ei ole pakko antaa hallita itseään.



Kyllä, synnytyskokemukseni ovat vain positiivisia. Sektiokokemuksistani löytyy myös niitä mörköjä. Silti elämä on voittanut aina!

kuulin noin sadalta äidiltä osastolla että käynnistetyt kestää pitkään, avautuminenkin monta päivää..

ei pitänyt paikkaansa, sitten kun käynnistys auttoi 1.5vrk ekan tabletin otosta. siis että lähti niin käyntiin että supistukset jopa tunsi, ja vesi meni. kello oli 23 ja vauva syntyi hieman ennen neljää yöllä. nopee kun päästiin tositoimiin. :) helppo synnytys muutenkin.

Eli olen kolme muksua saanut mailmaan alakautta ja hyvin on mennyt. On ollut eppari kerran, ilokaasua, epiduraali, pc-puudutus yms. Ensimmäisestä synnytyksestä toipuminen kesti hieman kauemmin, kaksi seuraavaa ei haitannut menoa yhtään.



Luotin synnytysalin väkeen 110%. Heillä oli ohjat käsissä ja minä kerroin omia toiveitani ja tuntemuksiani. Mottoni on edelleenkin, että synnytys ON luonnollinen asia ja IHANA asia onkin =D Sattuuhan se, mutta se on positiivista ja tuottavaa kipua. Täysin eri asia kun kipu esim. autokolarissa.



Piipe