Vaikea tilanne, voiko näin elää?
Olen naimisissa, lapsia meillä ei vielä ole. Nyt olen kohdannut Suomi24.fi treffipalstalla miehen, joka on mielessäni koko ajan. Ollaan vaihdeltu kuvat ja lähetellään sähköpostia ja tavataan chatissä, nyt tämä mies pyysi puhelinnumeroani. Hänkin on naimisissa. Välimatkaa meillä on 500 km ja ollaan " puhuttu" , että tavataan kesällä, meillä kun kesämökki siellä, missä tämä mies asuu. Mulla on nyt niin kaksijakoinen olo. Rakastan miestäni, mutta jotenkin olen jäänyt kiinni tähän toiseenkin mieheen =o///
Kommentit (22)
älä pilaa sitä mitä sulla on jos se on jotain hyvää...
koko ajan. Ihan kun olisi taas nuori. Olen 33 ja tää mies 31.
Totuus kuitenkin on,ettet tätä toista tunne yhtään
Jos minä lähtisin joka helkkarin ihastukseni mukaan, niin saisi olla joka päivä pakkaamassa laukkujaan. Se on vaan ihastus, PELKKÄ IHASTUS. Jos sattuisi, niin voisi käydä tietysti, et sopisi sitten sinulle muutenkin, mutta sulla ei tuntunut olevan mitään syytä etsiä uutta miestä.
Älä ole pliis noin naivi - ihastuksia tulee ja menee ja itse voi vaikuttaa huomattavan paljon siihenkin kuinka paljon ihastuu. Siihen vaikuttaa myös muu elämäntilanne, juuri miehesi kanssa.
Jos jätät ukkosi, jätät ihan muista syistä kuin teineilyn takia. IHQ?
Vierailija:
Olen naimisissa, lapsia meillä ei vielä ole. Nyt olen kohdannut Suomi24.fi treffipalstalla miehen, joka on mielessäni koko ajan. Ollaan vaihdeltu kuvat ja lähetellään sähköpostia ja tavataan chatissä, nyt tämä mies pyysi puhelinnumeroani. Hänkin on naimisissa. Välimatkaa meillä on 500 km ja ollaan " puhuttu" , että tavataan kesällä, meillä kun kesämökki siellä, missä tämä mies asuu. Mulla on nyt niin kaksijakoinen olo. Rakastan miestäni, mutta jotenkin olen jäänyt kiinni tähän toiseenkin mieheen =o///
se vaihto liittymää, jossa saa puhua enemmän ja edullsisilla hinnoilla.... kotimatkat sillä kestää nykyään kauemmin (saattaa soitella silloin) se on paremmalla tuulella kuin ennen.... nyt se puhuu messumatkasta turkuun, vaikka ei ole koskaan käynyt missään messuilla.... ap, mistä tää mies on, sano nyt, please.
vielä tulee.... joka päivä meseillään, soitellaan yms.... Yritin pistää " poikki" , mutta ei se onnsitunut... tuskin on sun miehes...
Kaikki naimisissa olevat ihastuvat joskus, mutta järki pitää
kertoa viimeistään tuossa vaiheessa, että seis.
Miksi olet ylipäätään aloittanut kirjeenvaihdon? Olet siis etsimässä
itsellesi syrjähyppypartneria?
Uskon kyllä ettet ole ainoa, jonka kanssa hän tsättäilee.
ihan huvikseni. Sitten tietysti tuli kaikenlaisia viestejä, joihin en pahemmin kiinnittänyt huomiota, mutta tää yksi oli niin erilainen. Tänään soiteltiin jo ja se on IHANA. Niin erilainen =o/
Tätä on niin vaikea selittää. Joku vaan ajaa pitämään yhteyttä tähän mieheen. Puhumme toisillemme myös perheistämme tai siis minä vain miehestäni. Hän puhuu pojastaan ja joskus myös vaimostaan. Nytkin odotan viestiä ja huomenna taas soitellaan. Meidän on helppo puhua toisillemme, ihan kaikesta.
Onko sulla minkäänlaista moraalia? Oikein vartavasten etsit netistä jonkun säälittävän ukkomiehen. Jos et ole tyytyväinen miehesi kanssa, niin eroa hyvä ihminen, mutta näin noita juttuja ei hoideta!
Himothan ne meitä ajavat kaikkeen, mutta nyt pistät stopin sille.
Kerrot vaikka miehellesi siitä miehestä. Oman miehesi reaktio
viimeistään kertoo, mitä teet väärin.
arkirakkaus se vasta vaikeeta onkin.
Tämä mies sanoi, että tämä on piristänyt kotielämääkin... eli älkää ajatelko pahalla. t. ap.
Missä on suhteellisuudentaju? Velvollisuudentunto? Moraalinen selkäranka? Vastuuntunto oman perheen säilymisen puolesta?
Järki?
kannattaa todella miettiä sitä OMAA suhdetta, ja miettiä mikä siinä mättää... kokemusta meinaan on!!
Vaan ahkeran kirjoittelun ja sitten soittelujen myötä vasta ihan oikeesti kiinnostuttiin toisistamme...
onneks järki on ollut päässä koko ajan ja netin asteelle nämä suhteen on jäänytkin..
Viimeisin päätty toissapäivänä.. kirjoiteltiin heinäkuulta asti ja luulin tuntevani miehen todella hyvin ja olin muka ihastunutkin.. mies oli suhteessa mutta olivat juuri eroomassa jne.. minä mietin että jäänkö mieheni luo vai lähdenkö hänen luo asui 400km päässä.. mietin jo että irtisanoudun töistä ja muutan tämän miehen luo nyt kun vaimo oli kuulemma muuttamassa joulun alla pois..
No sit tulin järkiini ja sanoin miehelle että jään oman mieheni luo.. vastaukseksi tuli tyyliin: " en ole eronnut enkä ole aikonutkaan erota.. meillä menee vaimon kans hyvin, on kaks ihanaa lasta ja plaa plaa plaa.. jouluksi lähdetään kanarialle jne.." voi vittu mikä aasi, melkein pilasin elämäni tuon takia..
Älä usko mitään mitä netissä sulle syötetään vaikka luulisit tuntevasi kuinka hyvin tahansa.. pidä kiinni miehestäsi ja perheestäsi, kyllä noi nettijutut unohtuu.. ne on vaan sellaista haavemaata tän arjen keskellä..
Tsemppiä sinulle!
pieni valkoinen jauhomatokurppamuna.