hän hän hän ja vielä kerran hän

itselläni on nimittäin samanlainen mies. Jos minulla on jokin asia huonosti, on se hänellä aina huonommin. Eli minulla ei ikäänkuin olisi syytä valittaa mistään. Kerran olin kaupassa 1,5 tuntia se oli paljon hänestä, hänkun ei koskaan pääse kauppaan. Vaikka oikeasti oli saman päivän aamuna 2 tuntia shoppailemassa?

Minun pitäisi aina selvitä kaupasta supernopeasti jos mies vaikka odottaa autossa. Jos sattuu olemaan vaikka jonoa tai muuten kestää niin hirveä marmatus autossa kun palaan.



Mutta sitten kun minä odotan autossa ja mies käy jossain niin kummasti jää suustaan kiinni kaikkien kumminkaimojen kanssa ja ei tajua kuinka kauan ollaan lapsen kanssa autossa odotettu.



AP

Aina ja kaikessa vaan HÄN! Eikä menny jakeluun vaikka asiasta puhuttiin ja itse suhtauduin hänen päänsärkyihinsä toisin.

Pahinta oli kun masennuin pahasti(diagnosoitu, lääkitys) ja mun olis pitäny vaan häntä hoitaa ja ymmärtää kun hän ei kestä mun masennusta! Sit lähti ryyppäämään kun oli niin stressaantunu vaimon masennuksesta ja pelas kaikki rahat ja sitten minä järjestelin sukulaisilta ruokaa lapselle loppukuuksi.

Kävi oikeen ammattilaisella hakemassa vahvistusta että HÄNEN ei tarvi minua tukea ja hoivata se ei ole hänen tehtävä... Että silleen myötä ja vastamäessä!

Onneks on EX!

Eli siis miehen tapa " osallistua" valitukseesi. Itselläni taitaa nimittäin olla tuollainen tapa. Jos mies sanoo, että häntä väsyttää, vastaan melkein automaattisesti: " Niin minuakin!" Enkä tarkoita sillä tosiaankaan mitenkään vähätellä miehen väsymystä!

Alkaa vaan kypsyttämään kun koitan häntä ottaa huomioon ja kannustaa työssä yms ja koko maailma tuntuu pyörivän hänen napansa ympärillä. Töissäkin menee niin hyvin, että on tainnut sekin nousta huppuun. minähän olen tällä hetkellä vain köyhä kotiäiti kotona...



AP

Muuten hyvä mies niin mihkä sitä vaihtamaan. Vituttaa vaan välillä. Olin niin hyvällä tuulella eilen kun sain rauhassa olla kaupungilla ja sitten toinen marmattaa kun ei pääse mihkään :/ vaikka käy triplasti enemmän missään kuin minä...

Tulipahan purkauduttua. tyypillinen Vesimies tuo mies vissiin...



AP

Mun exä oli ihan samanlainen kuspää.

sitten sanot että selkää särkee, vastaus tietenkin niin hänenkin

Sitten vähän joka paikkaa särkee, ja vastaus aina niin hänenkin

Sinne sekaan kun nakkaat että munasarjoja kouristaa, tuleekohan siihenkin vastaus niin hänenkin? Saat ainakin makeat naurut!

Tollainen on tosi ärsyttävää! Onneksi mun mies ei ole tuommoinen.

Ihme kiusantekoa ja härnäämistä esiintyy myös kuin keskenkasvuisella nulikalla. Sitten ihmisten ilmoilla ollaan taas niin kypsää että. ARGH



AP

AP

tuo kuulostaa niin tutulta!



Jos sanoin olevani väsynyt, oli hän väsyneempi jne.



Parasta oli kun raskaana ollessani sanoin, että supistelee niin kuulema hänelläkin supistelee =)



Koko raskauden ajan minulla ei ollut oikeutta olla väsynyt, koska hän oli väsyneempi.



Lapsen ollessa pieni kaipailin omaa aikaa (koska sitä ei ollut), niinpä hänkin huokaili omaa aikaa - ei laisinkaan tajunnut, että hänellä oli päivittäin omaa aikaa (kävi kavereiden kanssa kahvilla, harrastuksissa jne.)



Eipä tarvitse ihmetellä miksi on ex. Niin, ja minä olin se itsekäs ja lapsellinen joka vaatii liikaa (= edes kerran viikossa hetkinen omaa aikaa).

Hänellä on kuitenkin omaa aikaa päivisin kun on kiertävä työ ja saa olla päivisin niin paljon kahvilla kun huvittaa. Ei ymmärrä, että olen päivät lapsen kanssa. Odotan niin, että pääsen töihin.

Ja joka päivä tulee tilanteita, jolloin pitää laskea kymmeneen ja toiseenkin, ettei vedä sitä hernettä..

että mun exän on nyt kyllä alkanut muuttu mutta siihen on tarvittu ero minun kanssa ja eron uhka nykyisen kanssa sekä terapeuttiset keskustelut minun kanssa siitä mikä meni vikaan ja aikaa noin 5v ... ihan helppoa ei ole saada miestä katsomaan peiliin ja näkemään että parisuhteessa saattaa olla joskus niinkin että miehessäkin on vikaa eikä vain nalkuttavassa akassa.

Mun miehellä nimittäin on tollainen tapa kans ja se ärsyttää mua. Toisaalta tiedän että mies on huolissaan jaksamisestani jne. joten uskon miehen itse asiassa tarkoittavan " tiedän kulta miltä susta tuntuu"

Mun miehellä on tunnevammainen äiti ja miehen ensikommentti mun valitukseen on sama: on mullakin vaikeaa tai en minäkään minnekään pääse. Emme siis koskaan puhu minusta vaan aina puhe kääntyy häneen. En usko, että kyse on itsekeskeisyydestä vaan osaamattomuudesta. Tunnetko miehesi vanhemmat, millaisia he ovat puheissaan? Osaavatko puhua teidän asioistanne suoraan vai onko puhe aina selän takana puhumista - myös kehut?

Appivanhempien kehuja kuulemme enemmän mieheni mummon kautta kun heiltä suoraan. Haukuista en sitten tiedä mitä selän takana puhuvat. Rasittavaa vain kun aiheet kääntyvät aina mieheen. Puhumme varmaan 90 % ajasta hänen työstään jolle hän on niin omistautunut. Yritän olla kiinnostunut ja kannustaa. Lomalla saatan jo sanoa, että työasioista ei tarvitse nyt puhua. Jos olemme kylässäkin niin hän puhuu melkein kokoajan työstään, se jo alkaa hävettämään...



AP

Nyt iän kartuttua (37v) on tasaisempi ja vähemmän äänessä. Vieläkään hän ei ole mikään seuramies ja hyvä keskustelija, mutta osaa sentään ottaa muutkin huomioon eikä dominoi puheenaiheita. Monesti kyllä harmittelen, kun hänen kanssaan ei voi kunnolla paneutua minun asioihini... sitä tarkoitusta varten pitäisi olla muutama hyvä tyttökaveri?



18

Tyttökavereiden kanssa tuleekin sitten juteltua. Kaikki vaan ollaan niin hajaannuttu ympäri suomea ja ulkomaita myöden, että harvemmin nähdään. Netissä ja puhelimessa turistaan.



Tekisi vaan mieli antaa pieni opetus miehelle, että oppisi näkemään muutakin kuin oman napansa...



AP