Lue keskustelun säännöt.
Mitä tehdä miehelle, joka väittää, että pojallamme on ADHD?
18.12.2005 |
Tämä on jo tosi raivostuttavaa, joka kerta kun televisiosta tulee joku ADHD-dokumentti, mieheni saa lisävahvistusta ajatukselleen, että lapsellamme on tämä. Eikä hänellä todellakaan ole, hän on vain vilkas ja omapäinen lapsi, kuten minäkin ja minun sisarukseni ovat olleet.
Miehen perheessä on ylivaitonainen isä, tarmokas äiti (joka vie toisiltakin mehut), isäänsä tullut hiljainen, epävarma ja arka tyttö sekä mieheni, joka on kuulemma ollut vilkas, mutta omien sanojensa mukaan on aina totellut ensimmäisestä käskystä....
Ja kun meidän poikamme 6v. ei tottele heti vaan meillä joudutaan käskemään monta kertaa ja hän on kieltämättä välillä tosi levoton, hän sitten on heti ADHD.
Isä ei kestä lapsen temppuilua yhtään, lapsen pitäisi olla kiltti ja tottelevainen. Minusta ongelma on isän ja pojan välisessä vuorovaikutuksessa, miehen mielestä vain ja ainoastaan pojassa.
Siskonsa sai sitten pojan, joka on äitinsä kaltainen, arka ja hiljainen, ja tottelevainen, ja tässä on nyt sitten hieno vertailukohta koko ajan.
Tänään totesin juuri, että on se sitten hyvä, että on perinyt minun sukuni vilkkaat geenit, minä ja sisarukseni olemme ainakin pärjänneet koulussa ja elämässä hienostim toisin kuin esim. mieheni sisko.
Tämä on aihe, mistä riidellään ihan säännöllisesti ja minä alan väsyä siihen todenteolla.
Kommentit (11)
Kannattaa otta yhteyttä asiantuntijaan niin asiaan saa varmuuden.
Kirjoituksesta päätelleen sullakin voi olla.
Mulla on.
Helposti hoidettavissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieheni äiti kertoi, että mieheni ollessa pieni, eräs heidän tuttavansa, besserwisser-opettaja oli jatkuvasti sitä mieltä, että miehelläni olis ADHD. Tällaisia ihmisiä on, jotka eivät voi sitten millään käsittää, että jotkut lapset ovat vilkkaita ilman mitään sairautta. Ehkä hän on muuttanut käsitystään omien lastensa ollessa ihan hirmu ujoja saamattomia aikuisia ja mieheni on menestyvä nuori liikemies akateemisella koulutuksella.
Älä kuuntele noin typeriä kommentteja, jos hänellä on ADHD, siitä seuraa myös ongelmia - vilkkaus ei ole vielä ongelma.
Ainakin meidän lapsen tarhassa pyritään lapsen ongelmiin puuttuamaan ajoissa, kuten karkea motoriikan kömpelyyteen, ylivilkkauteen, lyhytjännitteneisyyteen ja puhehäiroihin.
Meillä nyt nyt lapseni saa liikunnan vahvistamiseksi kuntotusta fysioterapian ja edisynyt kovasti. Tarvittaessa jatkamme eskarivuonnakin lääkintäjumppaa, jos vain saamme siihen mahdollisuuden.
Normaali vilkas lapsi vain.
Jos olisi adhd olisi varmasti päiväkodissa tullut ongelmia ja kotonakin ongelmat olisi laajempia.
Harva lapsi aina ensimmäisellä kiellolla tottelee.
vilkasta lasta oikealla tavalla, tekee hänet vilkkaammaksi kuin todellisuudessa onkaan...eli siis ongelma ei ole pojassa vaan " vinksahtaneessa" isä-poikasuhteessa...
Siis lapsi imee isästä levottomuuden...jos isä vielä pojan kuullen puhuu hänestä epäilyjään ja " haukkuu" ylivilkkaaksi,mahdottomaksi tms...niin sillä tavallahan lapsi alkaa käyttäytyä kun hänet sellaiseksi luokitellaan... Tajusikohan kukaan mitä ajan takaa...
t. katsonut liikaa nanny 911 ohjelmaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eivät tottele niin millään ja villitsevät toinen toistaan. Välillä vitsaillaan ADHD:sta, mutta tuskin niillä sellaista on. Vilkkaus on kuitenkin tässä yhteiskunnassa positiivinen luonteenpiirre! Enemmän olisin huolissani, jos lapseni olisivat apaattisia. Ole ylpeä pojastasi!
Meillä oli (normaali) vilkas pikkupoika. Hän sai ADHD-diagnoosin ja nyt se leimaa häntä koko ikänsä. Hän aloitti koulun nyt syksyllä ja opettaja ei osaa ollenkaan suhtautua poikaan kutenn normaaliin lapseen. Ja vain sen takia, että papereissa seisoo tuo kirjainyhdistelmä! Kuitenkaan poikani ei ole enää vilkas, pikemminkin rauhallisuuden perikuva..
Opettaja kokee suureksi ongelmaksi sen, että poikani ei saa poikakavereita - syystä, että muut pojat ovat huomattavan vilkkaita, kovaäänisiä ja riehuvat (poika tykkää enempi olla tyttöjen kanssa). Lisäksi poikani puhuu muiden poikien mielestä omituisesti - hänellä on todella laaja sanavarasto, esim. avaruutta ja tietokoneita käsittelevää sanastoa = ovat eri aaltopituudella. Poikaani ei ollenkaan kiusaa se, että poikakavereita ei ole, koska pojat on liian vilkkaita.
Älä anna miehellesi periksi, poikasi on todennäköisesti ihan normaali. Meillä tuo diagnoosi tuli lähinnä siksi, että lapsi nukkui hyvin vähän (9h vuorokaudessa) ja hän oli syntyessään keskonen (joutui nytkin ' vääränä' vuonna kouluun), joten on vanhimpia luokkakavereitaan käytännössä yli vuoden nuorempi (la oli tammikuun lopussa, poika syntyi syksyllä)... ja eihän keskosena syntynyt VOI olla normaali.
Että semmosta, suurin ongelma meillä on nyt tuo opettajan asenne, koulu on sujunut viimeisen kuukauden huomattavasti paremmin, kun ko. ope on ollut sairaslomalla ja sijaisella - joka ei lapsen papereita ole lukenut! - ei ole minkäänlaista ennakkoasennetta lasta kohtaan....
Vähän asian sivusta, mutta tulipa vuodatettua. :-/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei meidänkään tyttö osaa totella, vaikka mieheni ja minä olemme molemmat ujoja ja kuulemma minä ainakin uskoin aina mitä sanottiin... se on kyllä minua jälkeenpäin aikuisena harmittanutkin! Oma lapsi vasta on antanut oivalluksen, että minäkin olisin voinut puhua suoremmin oman mielipiteeni ja olla jääräpäisempi.
En kuitenkaan koskaan ole uskonut, että tytöllämme olisi adhd. Minusta ratkaisevaa on juuri se, että osaako lapsi keskittyä tehtäviin ja tuleeko hän toimeen muiden samanikäisten kanssa.
Ikävää, että asia on teillä niin kärjistynyt. Kirjoituksestasi välittyi tuskastuminen meitä " nynnyjä" kohtaan. Mutta kuten sanottu, en usko, että pojassanne on mitään vikaa.
Selvimmin ADHD tai ADD ilmenee luokkahuoneessa ja siinä tuleeko opettajien ja muiden lasten kanssa ongelmia ja siinä, pärjääkö koulutehtävissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se tosiaan tarkoita heti ad/hd:ta, jos on ylivilkas. Meitäkin on tosiaan moneen junaan, itseltäni puuttuu ylivilkkaus, mutta ilmpulsiivisuutta löytyy. Ja ad/hd- ihmisen suurin ongelma ei todellakaan ole ylivilkkaus; tähän liittyy paljon muutakin. Olisi ihan mukavaa joskus pystyä pitämään kiinnostusta ja tarkkaavaisuutta yllä itsekin... Tai olisi kivaa olla toisinaan hyvällä tuulella. Mielialat ailahtelevat suunnasta toiseen jatkuvasti. Tolkuttoman huono muisti, saamattomuus, haaveilu, keskittymiskyvyttömyys... nämä häiritsevät pahasti.
palautetta, että lapsi kyllä jaksaa keskittyä ihan hyvin esim. eskaritehtäviin, vaikka onkin vilkas ja mielikuvitusrikas.
En jaksaisi mitään psykologin aikaa tilata, kun minusta asiassa ei ole mitään epäselvää, hän on vielä rauhoittunut todella paljon pahimmista ajoista (parisen vuotta sitten) ja esim. eskarista ei ole tullut sellaista palautetta, että hänet pitäisi koulukypsyystesteihin laittaa.
Mutta olen todella harkinnut jotain kasvatusneuvolaa, koska minusta ongelma on todellakin isän ja lapsen välillä ja myös isä tarvitsisi jonkinlaista ohjausta kasvatuksessaan.