Lue keskustelun säännöt.
Oletko koskaan uhkaillut pientä lastasi sanomalla,
04.12.2005 |
että nyt äiti kyllä lähtee ja sinä jäät sitten yksin tänne (leikkipuistossa yms.)? Tai oletko uhkaillut sanomalla, että jos et nyt pue nopeasti, niin ulos ei sitten lähdetä ollenkaan? Tai heittänyt ukaasin, että jos te kakarat ette nyt siivoa noita rojujanne, niin minä heitän ne kaikki roskakoriin?
Jos olet johonkin tuon tapaiseen joskus kenties syyllistynyt, oletko kuitenkin sitä mieltä, että tuomittavampaa ja suurempi vääryys on hetken harmistuksessa uhata 13-vuotiaalle lahjapaketteja ilman lupaa aukoneelle lapselle, että tämän omat paketit lähtevät kirpputorille myyntiin?
Kommentit (8)
Lapseni on kyllä vielä alle 2v. Sitten kun aletaan uhkailemaan, uhkaillaan jollain todellisella asialla. Siis jos et nyt tottele, äiti laittaa sinun X lelun pois kaappiin. Ja jos ei tottele, sitten todella niin tehdään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sinulla tai lapsellasi... :DDDDD
Kyllä minä ainakin uhkaan rahtaa kaikki lelut roskiin ellei lattia tule näkyviin useiden kauniiden pyyntöjen jälkeen...ja uhkailen ja kiristän ja lahjon...mutta halaillaan ja pussaillaan ja pyydetään anteeksi ja kerrotaan tunteista ja myös siitä, että välillä on normaalia olla kiukkuinen, eikä se tarkoita ettei välitä toisesta :)
Mutta voi sanoa, että lähdetään ja sitten myös lähdetään, jos käytös ei parane.
Niin paljon kuulee uhkailuja, joita vanhemmat ei aio toteuttaa ja lapsetkin sen tietää. Seurauksena ei uskota vanhemman sanaa.
Useimmiten juuri se että " jos et nyt tule niin äiti lähtee yksin ja jäät tänne" , sieltä sitte kipitetään kovaa kyytiä ettei jää yksin. Ja toihan toimii siinäkin mielessä että se ei oo koskaan katteeton uhkaus kun aina se poika sieltä tulee. :D
Ja se uhkaus 13-vuotiaalle tuli ihan aiheesta. Ja varmasti ihan uhkatasolle vaan jää...
dottaen, että kyllä se lapsi sieltä perässä tulee. No ei tullut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kyseisen ketjun 81. kommentin kirjoittaja. (Eikä mielestäni ole muuten kovin oleellista, onko ketjun aloittaja oikealla vai provoilevalla asialla - jotkut kun epäilivät ap:tä provoilijaksi.)
Kyseisenlaiset kirjoitukset ovat aina omiaan tuomaan esille ihmisten asenteita ja varsinkin sitä, miten vähäisiin tietoihin ja olemattomiin omiin kokemuksiin nämä asenteet tapaavat perustua. Kun sitten hieman laajennetaan näkökulmaa ja kysytään, että etkös itse tosiaan koskaan omassa elämässäsi tee mitään vastaavanlaisia asioita, joista muita olet kovin kärkkäästi tuomitsemassa, niin valitettavan usein seurauksena on hiljaisuus ja kommenttikato. Mistä lie johtuu... : ) Kovin harvassa ovat ne, jotka oikeasti pystyvät analysoimaan ja erittelemään omia asenteitaan ja niiden perusteita ja ehkä jopa kyseenalaistamaan niitä.
olen toteuttanutkin uhkauksia usein , sillä eihän niistä muuten ole tehoa ellei ole johdonmukainen. Eikä se ole oikeastaan uhkailua vaan kasvattamista. Olen kerännyt kaikki siivoamattomat lelut jätesäkkiin ja vienyt varastoon ja roskiin. Olen jättänyt lapsen harrastuksen tai muun mukavan asian välistä käytöksen takia, karkkipäivä on jäänyt pois, tv:n katselukieltoa on rapashtanut yms...Tottakai " uhkaukset" on toteutettava ja ne on pidettävä silleen järkevinä että ne voi toteuttaakin " hyvällä" omallatunnolla.
Ja että hänestä välitetään jne.