Kysymys kaavinnan kokeneille!
Olen menossa ensi maanantaina kaavintaan (tuulimuna rv10) ja kyselisin teiltä senn kokeneilta että minkälainen juttu se on? Onko kipuja tms. Ja kuinka nopeasti kuukautiset ovat teillä alkaneet kaavinnan jälkeen?
Kommentit (21)
Todella helppo kokemus, kestää varmaan vain 5 minuuttia. Ei kipuja, niukkaa vuotoa. Menkat alkoi 5 viikon päästä.
Ilmeisesti tuohon kaavintaan liittyy jotain riskejä? Tietääkö kukaan niistä paremmin?
Tulehdus on kaikkein kovin riski myöskin komplikaatiot nukutuksessa voivat olla riski. Mutta tulehdukset yleinsäkkin ovat suurin vaara kyseisissä toimenpiteissä.
2 kertaa mennyt hyvin. Ei kipuja ja jälki uoto vähäistä tai todella olematonta. 1 kerran oli kovat kivut vielä pari viikkoa toimenpiteen jälkeen ja tuli pitkään hyytymiä. Parani kuitenkin itsestään.
Kuukautiset alkaneet n. viikko normaalia myöhemmin.
kun itse olin kaavinnassa ja heräilin nukutuksesta niin heräämössä joku toinen nainen itki ja ulisi kovaan ääneen.
Hoitaja lohdutteli minua ettei huutajalla ole mitään hätää. Kertoi että jostain syystä abortin vuoksi kaavinnassa olleet itkevät usein kovasti tokkuraisessa heräämisvaiheessa vaikka sitä luulisi että keskenmenon jälkeen itkettäisi enemmän.
Ja ei, tämä ei ole kommentti abortin puolesta tai vastaan. Muistuipa vain mieleeni kun tuo hoitajan kommentti minua kovasti hämmästytti,
Otan osaa, voimia sinulle. Koin saman 3 vuotta sitten
Onhan tämä kova pettymys ja suututtaa kun alkuraskaudessa lääkäri oli näkevinään sikiön ja sykkeen, mutta virheitähän sattuu. Nyt jo odotan että pääsee uudestaan yrittämään kun eipä tässä muukaan auta kun mennä eteenpäin. Nostelen jos muilla on lisää kokemuksia.
Eikö sitä voisi hoitaa samoin kuin lääkkeellinen abortti? Minua kaavinta henk. koht. pelottaa, 2 km on mulla ollut, onneksi tulivat itsekseen pois. Kaavinnan jälkeen ei heti voi alkaa yrittämään ja lisäksi on se pieni riski, että kohtuun tulee repeämä tms ja pahin skenaario se, että kohtu joudutaan poistamaan. Minä pyytäisin ja anelisin lääkkeellistä kohdun tyhjennystä...
en kysellyt että miksi. Netistä olen lukenut että näissä molemmissa tavoissa (kaavinta/lääkkeellinen) on omat hyvät ja huonot puolensa. Kyllä minuakin se pelottaa mutta jos komplikaatiot olisivat tässä toimenpiteessä yleisiä niin luulen että sitä ei suosittaisi. Eli pakko vaan luottaa ammattilaisiin.
Tunteja odottelua ja viikkoja vuotoja sekä tulos vielä huonompi tuossa lääkkeellisessä. No mutta kaavintaan: mulle ei laitettu cytotecia. Nukutus kävi hetkessä ja herättyä tarttin kipulääkettä vähän. Mulla vaan meni kaavinta pieleen koska sinne jäi istukanpalasia ja sain kohtutulehduksen joten vietin uudenvuodenpäivän uusintakaavinnassa. Sitten kun se kaavinta onnistui tokalla kerralla niin vuotoa kesti 2 päivää ja kivut hävis nopeasti. Menkoista en tiedä koska mulla ei sellaisia ole.
kun kaavinnassa lääkäri kuitenkin saa sen kohdun varmemmin tyhjäksi
itsensä. Jos on jo synnyttänyt, lääkkeellinen ei ole ollenkaan kivulias. Vuodot eivät kestä järin pitkään ja muutenkin tapahtuma muistuttaa kuukautisia, eikä kukaan tunge mitään värkkejä sinne alakertaan. Keskenmenon saaneelle se on kuin minisynnytys ja voi olla terapeuttistakin käydä se synnytyksen omaisesti läpi, eikä nukutuksessa.
ollen tokkuraista oloakaan ole herättyäsi!
Toimenpiteenä tosi nopea ja helppo. Aamulla sairaalaan osastolle ja humausnukutus. Heräsin tosi nopeasti, ei mitään ongelmia, ei kipuja (pientä kuukautiskipumaista kipua + vuotoa). Sitten lepäilin jonkun aikaa ja kävi mm. hoitaja juttelemassa jne. Sitten mies sai tulla hakemaan kotiin (yksin eivät päästä).
Vuoto loppui itseltäni jo seuraavana päivänä ja kuukautiset alkoi siitä normaalisti kuukauden päästä. Jo kolmannesta kierrosta olin uudelleen raskaana.
Kaavinnassa on omat riskinsä eli tulehdusmahdollisuus, jos jotain jää vielä sisään tms. tai sitten se, että kaavinnantekijä " raapaisee" liikaa limakalvoja. Käsittääkseni kaavittuun kohtaan ei munasolu enää kiinnity ja muutenkin kaavinta saattaa heikentää raskaaksitulon mahdollisuutta mutta käsittääkseni tämä on todellinen riski vasta jos on kaavittu useampia kertoja. Näin lääkäri minulle sanoi.
Vierailija:
Jos on jo synnyttänyt, lääkkeellinen ei ole ollenkaan kivulias. Vuodot eivät kestä järin pitkään ja muutenkin tapahtuma muistuttaa kuukautisia, eikä kukaan tunge mitään värkkejä sinne alakertaan.
Mulla on kyllä hieman erilainen kokemus lääkkeellisestä tyhjennyksestä. Sain esikoisen jälkeen kesekenmenon, sikiö kuollut viikolla 8, huomattiin vasta ekassa ultrassa viikolla13. Ensin lääkkeellinen tyhjennys, mulla ainakin todella pahat kivut kohdun supistellessa, ja aivan hillitön vuoto, meinasin kotona pyörtyä useaan otteeseen, vuosin kuin seula pari päivää. Kaiken lisäksi kohtu ei tyhjentynytkään kokonaan, joten jouduin vielä kaavintaan, mikä taas meni todella hyvin ja kivuttomasti. Muutamalla särkylääkkeellä selvisin. Itse siis en enää, jos sellaiseen tilanteeseen joutuisin, valitsisi lääkkeellistä tyhjennystä.
Itse toimenpiteenä " helppo" ja nopea. Tietysti se jännittää... Omalla kohdalla vaan jälkivuoto/kivut ovat olleet keskimääräistä kovemmat. vaikka ei siis esim. kohtutulehdusta. Kummallakin kerralla jälkivuoto kestänyt omalta osalta n. 22 päivää ja viikon verran jouduin syömään särkylääkkeitä. Sairaalan ja lääkärien mukaan se ei ole kovin tavanomaista, mutta on kuulema niin yksilöllistä toipuminen, että ei kovin tavatontakaan...
Eli aamulla kättärille.. siellä odotellaan vuoroa sairaalatamineissa... Toimenpiteeseen... heräämössä herätys... vähän tunnustelua... välipala ja noutaja voipi tulla!! Tsemppiä!
Itse tyhjentyminen ei sattunut ollenkaan,mutta vuosin kuin seula kotona ja lähdin takaisin sairaalaan. Vuotoa jatkui yhteensä 22 tuntia pyörtymisineen niin että hb oli lopulta 79. Kaavittiin ja löytyi istukan palanen joka oli siihen syypää.
Kaavinnan jälkeenkään ei mitään kipuja (4 synnytystä takana).
Vuoto loppui seinään ja verensiirron sekä nestepussien jälkeen pääsin kotiin.
En suosittele kellekkään lääkkeellistä jos eivät kontrolloi että kaikki palat ovat tulleet ulos!
Varokaa Kätilöopiston sairaalaa.
Minulle naurettiin päin naamaa kun tulin sinne vuotoineni.Halusivat käännyttää kunnes pyörryin käytävälle.
Samainen naishenkilö näki minut neste- ja veripussien kanssa seuraavana päivänä mutta ei voinut edes olla pahoillaan virhediagnoosista.
Kaiken lisäksi, kaavinnan jälkeen lääkäri tuli kertomaan kaavinnan sujumisesta ja jatkotoimista, mutta hänellä oli väärän potilaan paperit joista luki!
Aamulla sairaalaan, laittavat cytotec-murusen vekottimeen.
Muutaman tunnin päästä päiväkirurgiselle osastolle, siellä omissa vaatteissa saliin, haarat levälleen ja saat tipan ja nukutusaineen.
Parin tunnin päästä heräilet ja keräilet ajatuksia. Pian pääseekin jo pois. Mitään kipuja minulla ei ollut, vuotoa pari viikkoa. Menkoista en tiedä... ennen ensimmäisiäkään tärppäsi taas.
Eli fyysisesti pääset tosi helpolla. Henkinen puoli onkin sitten jo toinen juttu. Näin siis 05/05 E-KKS:ssä